ABC

Alkiolaisuus

Keskustan politiikka pohjautuu alkiolaisuuteen, joka on nimetty puolueen henkisen isän Santeri Alkion mukaan. Alkiolaisessa ideologiassa kaiken keskipisteenä on ihmisyys. Kun ihminen ja perhe voi hyvin, myös yhteiskunta voi hyvin. Alkiolaisuus tarjoaa turvallisen ja kestävän vaihtoehdon holhoavan sosialidemokratian ja kylmän kapitalismin sijaan. Alkiolaisuuden ydintä on vähempiosaisten puolustaminen ja ihmisten itseselviytymiskykyjen vahvistaminen. Nykypäivänä aate ilmenee esimerkiksi opiskelijoiden, matalapalkkaisten yksinhuoltajien, kansaneläkeläisten ym. väestöryhmien taloudellisen aseman parantamisessa tai koulutusmahdollisuuksien tarjoamisena kaikille taustasta ja kotipaikasta riippumatta.

Aluepolitiikka

Koko maan asuttuna ja elävänä pitäminen on jokaisen alueen etu. Koko väestön keskittäminen suurkaupunkeihin ei ole sen enempää suurkaupunkien kuin maakuntienkaan edun mukaista. Millään muulla puolueella kuin Keskustalla ei ole esitettävänä niin paljon ansioita valtakunnan tasapuolisesta kehittämisestä. Myös aidosti aluepoliittisin perustein tehtävää kehittämistoimintaa on edelleen vahvistettava. On muistettava, että esimerkiksi Oulun ihmettä ja muutosta kasvukeskukseksi ei olisi syntynyt ilman keskustan ajamaa ja selkeänä aluepoliittisena päätöksenä 1960-luvulla tehtyä Oulun yliopiston perustamista. Koulutuksen ja yritystoiminnan yhteistyön pohjalle on hyvä luoda myös rakennemuutoksen jälkeen. Meidän on taattava tosiasialliset asumisen edellytykset koko maahan myös syrjäseuduille, jotta ihmiset voivat asua siellä, missä kokevat kotinsa olevan.

Avioliittolaki

Yhteiskunnassamme avioliitto on aina määritelty miehen ja naisen väliseksi parisuhteeksi. Tämän puolesta minäkin olisin eduskunnassa äänestänyt. Seksuaalivähemmistöjen parisuhteista säädellään laissa rekisteröidystä parisuhteesta ja tätä lakia olisi voitu tarvittaessa tarkistaa, jos seksuaalivähemmistöjen parisuhteiden katsotaan olevan epäoikeudenmukaisessa asemassa. Sukupuolineutraalia avioliittoa koskeva lakiesitys on kuitenkin hyväksytty ja tulevakin hallitus on siihen sidottu, koska vähemmistön kerran saamaa oikeutta on vaikea enää ottaa pois.

Biotalous

Kuten Keskustan vaaliohjelma toteaa, biotaloudesta voidaan tehdä miljardiluokan menestystarina koko Suomelle.  Tämä on tulevan hallituskauden keskeisimpiä asioita. Uusiutuvien luonnonvarojen käyttäminen paitsi energianlähteenä, ja entistä enemmän myös tuotteiden raaka-aineena avaa uusia näköaloja Suomen kansainväliselle nousulle.

Byrokratia

Suomessa pyritään edelleen korjaamaan liikaa asioita säätämällä laki tai lisäämällä muuten sääntelyjä, kieltoja tai valitusoikeuksia. Erityisesti pienyrittäjyyden ja maatalouden toiminnan parista on raivattava runsaasti tarpeetonta byrokratiaa. Maalaisjärjen käyttö on tarpeellista tässäkin asiassa. Valtion viranomaisten toisten viranomaisten tekemistä päätöksistä valittaminen tulisi myös ottaa kriittiseen tarkasteluun.

Demokratia

Käsitykseni kansanvallasta perustuu länsimaiseen demokratian käsitteeseen. Kansa valitsee vaaleilla edustajansa käyttämään valtaa yhteiskunnassa. Poliittiset puolueet ovat tällaisen järjestelmän peruskiviä. Puolueet ja poliitikot eivät saa kadottaa kosketustaan tavallisen kansan arkeen ja elämään. Politiikan viihteellistyminen on vaarallinen ilmiö, sillä poliittisessa toiminnassa ei ole kyse mediasirkuksesta, vaan meidän kaikkien yhteisten asioiden hoitamisesta. Myös lähidemokratia on tärkeää – paikallisella ja maakunnallisella tasolla tehdään usein enemmän ihmisten elinolosuhteisiin vaikuttavia päätöksiä. Suurkuntahankkeilla kansanvalta viedään kauaksi ihmisistä.

Eläkeläiset

Hyvinvointivaltio on sukupolvien työn tulosta. Kaikilla on oikeus saada nauttia sen hedelmistä.  Pienituloisten eläkeläisten asemaan tehtiin edellisellä keskustajohtoisella hallituskaudella parannuksia, kuten takuueläkkeen saaminen kaikille maaliskuusta 2011 lähtien. Edelleen heidän asemansa on vaikea ja usein samat henkilöt toimivat myös omaistensa, kuten iäkkään puolison, omaishoitajana. Viime syksynä kaikkein pienimpien eläkkeiden saajat jätettiin eläketulovähennyksen korotuksen ulkopuolelle ja hallitus hylkäsi takuueläkkeiden kymmenen euron kuukausikorotuksen. On selvää, että vaikeina aikoina joutuu tekemään koviakin ratkaisuja, mutta tulojen heikennyksiä ei tule suunnata kaikkein heikoimpiosaisten aseman huonontamiseen.

Energiapolitiikka

Suomalainen energiapolitiikka on suunnattava vahvasti uusiutuvan energian tuotantoon ja lisäämiseen. Uusiutuvan energian käyttö voi tuoda myös uusia tulonlähteitä maakuntiin mm. metsä- ja kuljetusalan yrityksille sekä maanviljelijöille, kun bioenergiaa aletaan tehokkaasti hyödyntää. Myös vesi-, tuuli- ja aurinkoenergia on otettava vahvemmin käyttöön. Ydinvoimaa ei tule lisärakentaa, ja sen käytöstä tulee pyrkiä lopullisesti pois korvaavien energiamuotojen avulla (ks. Ydinvoima). Yhtenä tavoitteena täytyy olla myös energian kulutuksen vähentäminen. Luonnon kantokyky ei kestävä jatkuvaa energian kulutuksen kasvua.

Hajasijoittaminen

Valtion yksiköiden sijoittaminen muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle on tärkeä ja tasapuolistava toimenpide, jota on edelleen lisättävä. Toimintojen hajasijoittaminen on hoidettava tarkoituksenmukaisesti ja alueen vahvuuksiin perustuen. Valitettavan usein työpaikkojen siirrot maakuntiin ovat olleet sangen vähäisiä verrattuna valtion tuottavuusohjelman vuoksi maakunnista kadonneisiin valtion työpaikkoihin. Hajasijoitetut työpaikat poikivat ympärilleen helposti uutta työllisyyttä, kun alueen verotulot ja varallisuus kasvavat.

Hyvinvointiyhteiskunta

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on nimitys, jota järjestelmästämme usein käytetään. Sen perustana on ajatus siitä, että jokainen ihminen ja elämä on arvokas. Julkinen valta kantaa veroja, joilla taataan kaikille välttämättömät palvelut asuinpaikasta, varallisuudesta tai muusta taustatekijästä riippumatta. Yhteisöllisyyden ja toisista välittämisen sijaan on viime aikoina noussut yksilökeskeisyys, ahneus ja itsekkyys. Tällainen kehitys on määrätietoisesti torjuttava sosiaalisesti oikeudenmukaisilla poliittisilla päätöksillä.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen todellisuutta ja ihmisten toimien yhteyttä siihen on vaikeata kiistää. Suomen on osoitettava jatkossakin aktiivisuutta kansainvälisissä toimenpiteissä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Se, ettemme ole suurimpia päästönaiheuttajia, ei ole riittävä syy vetäytyä ilmastotalkoista. Ilmastotalkoot on kuitenkin toteutettava myös pitkässä juoksussa kestävällä tavalla. Huomio on asettava erityisesti päästöjä ehkäisevän teknologian kehittämiseen. Myös pienillä teoilla voidaan antaa oma panos ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Jätevesien hoito

Etenkin ranta-alueiden ympäristöä ja vesistöä on suojeltava jätevesien haitallisilta vaikutuksilta. Jätevesien käsittelystä päätettäessä on kuitenkin huomioitava kohtuusnäkökohdat ja terve maalaisjärki. Ikänsä tiluksillaan asuneita ihmisiä, joiden talous ei juuri kuormita ympäristöä, ei pidä velvoittaa suuriin investointeihin. Taannoisesta jätevesikohusta on otettava opiksi. Liian moni rakensi turhaan kalliit puhdistamot kiinteistölleen. Jätevesiä koskeva sääntely on muutettava entistä selkeäpiirteisemmäksi eikä normaalista elämänmenosta aiheutuvan vähäisen jätteen käsittelylle saa esittää kohtuuttomia vaatimuksia.

Kehitysyhteistyö

Heikompien auttaminen kuuluu sivistysvaltion perusperiaatteisiin. Vastuuta on kannettava myös kansainvälisesti, köyhemmissä maissa elävien ihmisten auttamisen muodossa. Suoran rahanjaon sijasta köyhyyden vastaisessa taistelussa tehokkaampia aseita ovat koulutuksen ja työelämän taitojen edistäminen. Erityisesti kehitysmaiden naisten koulutukseen on panostettava aidosti toimivilla hankkeilla. Kehitysavun perillemenon suhteen on oltava erityisen tarkkana. Korruptoituneiden maiden hallinnolle ei saa valua euroakaan suomalaisten veronmaksajien rahoja.

Korkeakoulutus

Suomalaisen korkeakoulutuksen taso on pidettävä korkeana ja kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Maksuton korkeakouluopiskelu on taattava. Maanlaajuinen korkeakouluverkko on puolustamisen arvoinen. Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on molemmilla omat tärkeät tehtävänsä. Alueiden kehittymiselle korkeakouluverkko on merkittävä moottori. Korkeakoulutusta ja tutkimusta on vahvistettava maakunnissa keskittämisen sijaan. Faktat kertovat, että koulutuspaikan sijainnilla on merkitystä valmistuneiden sijoittumiseen. Koko maan kattava koulutusverkosto, joka on Maalaisliitto-Keskustan poliittisen tahdon tulosta, turvaa parhaiten koko maassa jatkossakin opettajien ja muiden osaajien sijoittumisen maan eri osiin. Korkeakoulupolitiikasta Keskustan on otettava vahvempi ote. Viime vaalikaudella tapahtunut tuloksellisen Kajaanin opettajakoulutusyksikön lopettaminen oli seurausta Kokoomuksen haluttomuudesta tarttua epäoikeudenmukaiseen päätökseen. Koulutuksen sijoittumisen ohjaamisessa on tarvittaessa palattava valtion voimakkaampaan ohjaukseen ja yliopistolakia on muutettava. Korkeakouluverkon alasajon estämiseksi Keskustan tulisi tavoitella opetusministerin salkkua.

Laajakaista

Nykypäivänä hyvät tietoliikenneyhteydet on voitava saavuttaa koko maassa. Maaseudun palveluverkon kehittämistä ei saa laiminlyödä tältäkään osin. Maaseudun elinkeinojen ja etätyön mahdollistamisen kannalta laajakaistan ulottaminen haja-asutusalueille on erittäin tärkeätä. Koska yhä useammat julkisen vallan tarjoamat palvelut ovat käytettävissä Internetin kautta, tulee tasapuolisuusvaatimus korostumaan entisestään.

Lastenhoito

Eri perheissä eletään erilaisia elämäntilanteita, joten lastenhoitoratkaisuissa on sallittava vaihtoehdot. Kotihoidontuki sekä nykyinen lapsilisäjärjestelmä ovat pitkälti Maalaisliitto-Keskustan aikaansaannoksia. Edellisellä vaalikaudella Keskusta ajoi ja sai korotukset äitiys-, isyys-, ja vanhempainpäivärahoihin, lapsilisiin, kotihoidontukeen ja yksityisen hoidon tukeen. Kaikilla perheillä on oltava mahdollisuus hoitaa lastaan kotona vähintään kolmivuotiaaksi. Myös perhepäivähoidon tulee olla todellinen vaihtoehto ja hoitopaikkoja olla tarjolla riittävästi. Kuluneella vaalikaudella Kataisen-Stubbin hallitus ajoi jääräpäisesti kotihoidontuen pakkokiintiöittämistä, kunnes se joutui lopulta taipumaan opposition linjalle: perheillä on oltava valinnanvapaus lastenhoidossa.

Liikunta

Liikunta on olennainen osa terveyttä ja hyvinvointia. Jo lapset tulee kannustaa oppimaan liikunnan ilon ja elinikäisen liikkumisen merkityksen terveyden ylläpidon ja elämänlaadun parantumisen kannalta. Kouluissa voidaan lisätä päivään aktivoivaa toimintaa uusilla toiminta- ja työtavoilla oppitunneilla ja liikuntakerhojen palauttamisen avulla. Myös työssäkäyvät on saatava liikkeelle enemmän, jotta työssäjaksaminen tulevaisuudessa vahvistuu ja sairaseläkkeet vähenevät. Esimerkiksi työnantajien tarjoamien, viikottaiseen työaikaan kuuluvien liikuntahetkien ja kannustinpalkkioiden avulla liikunta saataisiin aikuisten arkeen vahvemmin mukaan. Onhan Urho Kekkonen sanonut: ”Jokainen syy, joka estää liikunnan, on tekosyy.”

Luonnonsuojelu

Ihminen on tarkoitettu sekä viljelemään että varjelemaan luontoa. Luonnon hyvinvointi merkitsee meidän kaikkien hyvinvointia. Suomalainen luonto on sitä paitsi erityisen kaunis ja sen virkistyskäyttömahdollisuudet ovat huikeat. Luonto ei jouda museoon. Luonnonsuojelu ei saa tarkoittaa metsien museoimista ja uusiutuvien luonnonvarojen järkevän käytön estämistä.

Maahanmuutto

Suomeen on muutettu kautta aikojen ja myös suomalaiset ovat muuttaneet täältä siirtolaisina muualle. Maahanmuuttajat, jotka haluavat tulla tänne rakentamaan maatamme työllään, ovat tervetulleita. Jokaisen maahanmuuttajan tulisi jatkossa saada aloittaa Tanskan mallin mukaan heti maahan saavuttuaan kieli- ja kulttuurikoulutus, vaikka maassa oleskelun pituudesta ei ole tietoa. Näin he voivat kotiutua ja työllistyä nopeammin. Samalla kulttuurien yhteentörmäyksiä ja rasismia voidaan vähentää. Maahanmuuttajien mukana tulevat erilaiset tavat ja kulttuurit mahtuvat Suomeen, kunhan ne ovat sopusoinnussa oikeusjärjestyksemme kanssa. Terrorismitaustaisten maahanmuuttajien pääsy Suomeen on torjuttava.

Maanpuolustusvelvollisuus

Suomalaisten turvallisuudesta ei saa tinkiä missään olosuhteissa. Vaikka maahamme ei tällä hetkellä kohdistu mitään sotilaallista uhkaa, emme saa laiminlyödä maanpuolustusta. Yleinen asevelvollisuus on säilytettävä maan ja väestön kannalta tasa-arvoisimpana mallina. Kainuun Prikaati on säilytettävä maan suurimpana valmiusprikaatina. Kriisioloihin valmentavaa kurssia on syytä harkita pakolliseksi myös naisille, jotta myös toinen puolikas ikäluokasta on valmiina erilaisiin mahdollisiin poikkeusoloihin, myös esimerkiksi ympäristökatastrofin sattuessa.

Maaseutu

Elinvoimainen maaseutu on koko kansakunnan etu. Niille ihmisille, jotka haluavat elää maaseutuympäristössä, on annettava siihen täydet mahdollisuudet. Jo perustuslaki lähtee siitä, että ihmisiä on kohdeltava tasapuolisesti kaikkialla maassa. Perinteisen talonpoikaisyhteisön arvot ovat edelleen tärkeitä myös monelle sellaiselle suomalaiselle, jotka eivät itse asu maaseudulla. Kaupungitkaan eivät elä ilman maaseutua. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että nuoret perheet haluaisivat usein perustaa kodin maaseudulle lähelle luontoa, jos vain työtä ja toimeentuloa löytyy.

Maatalous

Maatalouden elinkeinot ovat kansakunnan hyvinvoinnin perusta. Omavaraisuutta ja lähiruoan osuutta on lisättävä. ”Suomalaisen reilun kaupan” saavuttamiseksi Suomessa olisi siirryttävä sektorikohtaisiin neuvotteluihin, jotta ruoan hinnasta tulisi isompi osuus ruoan tuottajalle heidän tulotasonsa nostamiseksi ja elinkeinon kannattavuuden parantamiseksi. Omavarainen suomalainen elintarviketuotanto on turvattava, ja varsinkin kriisiaikoina sillä on keskeinen merkitys.

Metsätalous

Puunjalostusteollisuus Suomessa on ollut suuren murroksen kourissa. Jatkossakin Suomi tulee silti elämään myös metsistä ja niiden kestävästä käytöstä. Neuvonnan, tukien ja verotuksen kautta metsänomistajien kiinnostusta metsienhoitoa kohtaan on lisättävä. Kotimaisen puun käyttöä energiantuotannossa on edistettävä. Maa- ja metsätalousmaan kiinteistöverolle on sanottava selvä ei.

Nuoret

Nuoret ovat tulevaisuuden vastuunkantajia, joiden hyvinvointi on saatava paranemaan nykyisestä.
Jokaisella nuorella tulee olla peruskoulun jälkeen mahdollisuus koulutuspaikkaan lukiossa, ammattikoulussa tai muussa koulutuksessa. Niille nuorille, joilla on vaikeuksia, tulee tarjota vaihtoehtoja ja tukitoimia, jotka mahdollistavat jatkokoulutuksen ja ammattitaidon hankkimisen. Nuorisolain perusteella nuoria on kuultava aidosti heitä koskevissa asioissa. Nuorille tulisi antaa myös äänioikeus jo 16-vuotiaina ja mahdollisuus käytännössä oppia vaikuttamisesta ja puolueista kouluissa.

Nato

Suomen turvallisuuden varmistaa parhaiten onnistunut ja rauhantahtoinen ulkopolitiikka sekä voimakas puolustustahto suomalaisten keskuudessa. Suomen tulee pysytellä suurvaltojen sotilaallisten konfliktien ulkopuolella. Nykyinen maailmanpoliittinen tilanne on osoittanut sen, että Suomen on entistä järkevämpää olla tuomaroimatta suurvaltojen välisiä ristiriitoja. Nato-jäsenyyden myötä Suomen sotilaat olisivat velvoitettuja osallistumaan vieraiden valtioiden välisiin sotiin.

Omaishoito

Omaishoito on uhrautuvaa, arvokasta ja jaloa työtä. Myös kansantaloudelliselta kannalta omaishoidon merkitys on huomattava. Omaishoidon tuki on muutettava verottomaksi ja siirrettävä kunnilta Kelan hoidettavaksi tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi yhteisin kriteerein. Omaishoitajien riittävistä tukipalveluista ja erityisesti vertaistuen saatavuudesta on huolehdittava.

Opiskelijat

Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus keskittyä opintoihin ilman välttämätöntä tarvetta lainanottoon. Opintojen ohjauksen parantaminen ja terveydenhuollon turvaaminen myös ammattikorkeakouluissa opiskeleville tukevat myös opiskelijan hyvinvointia ja opintojen suorittamista. Opintotukeen tulee saada huoltajakorotus, jotta opiskelu ja perheen yhdistäminen onnistuisi nykyistä selvästi paremmin.

Palvelut

Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluita tulee jatkossa järjestää yhä enemmän kuntien alueellisella yhteistyöllä halukkaiden kuntien kesken. Esimerkkinä tästä toimii Kainuun maakuntamalli, jossa palvelut on voitu turvata ja yhteistoiminnalla saatu säästöjä aikaan. Keskeistä ei ole maakunnittain toimiva palveluorganisaatio tai aluehallinto, vaan vapaaehtoinen ja haluttaessa suoraan vaaleilla valittujen päätöksentekijöiden johtama yhteistyö palvelujen järjestämisessä.

Kunnat voivat halutessaan tehdä myös kuntaliitoksia, mutta kuntien pakkoliitoksia Keskusta ei hyväksy. Kunnan palvelut eivät parane yksiselitteisesti sillä, että kuntien määrää vähennetään radikaalisti: kaikista kuntaliitoksista ei seuraa taloudellisia etuja. Jos palvelujen tuottamismallit eivät muutu, palvelut voivat jopa kallistua ja häviävät keskustaajamiin. Vaativimmat palvelut voidaan hoitaa kuntien yhteistoimintana eri puolilla maata. Keskustan maakunta-kotikunta -malli tarjoaa elementtejä tähän ratkaisuun.

Perheet

Perheet ovat yhteiskunnan perusyksikkö. Kasvatus ja huolenpito, jonka saamme lapsuudenperheessämme, suuntaa koko elämäämme. Yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia perheiden hyvinvoinnista. Vanhemmuutta ja perheiden yhdessäoloa on tuettava mm. osa-aikaisen työn, vanhemmuuden kustannusten jaon, kotihoidontuen ja perhetyöntekijöiden lisäämisellä.

Perintöverotus

On epäoikeudenmukaista, että perinnönsaaja voi joutua maksamaan veroa jopa kolmasosan perinnön arvosta ja saattaa olla pakotettu myymään esimerkiksi perimänsä kiinteistön voidakseen maksaa perintöveron. Perheyrityksissä tapahtuvia sukupolvenvaihdoksia voitaisiin auttaa korvaamalla perintöverotus esimerkiksi luovutusvoittoverolla valtion verotulot turvaten. Uudelle yrittäjäpolvelle on annettava mahdollisuus kehittää toimintaa, investoida ja palkata lisää työntekijöitä sen sijaan, että käyttövarat on sidottava vuosikausiksi perintöveron maksamiseen.

Peruskoulu

Suomalaista peruskoulujärjestelmää on kutsuttu menestystarinaksi. Pääpiirteittäin se toimiikin hyvin. Erilaisten koululaisten huomiointia on kuitenkin tehostettava. Oppimisvaikeuksiin on puututtava tehokkaalla erityisopetuksella. Syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettava enemmän jo peruskoulun alaluokilla. Luokkakoot on saatava pidettyä pieninä koululaisten ja opettajien hyvinvoinnin varmistamiseksi. Peruskoulu on säilytettävä luokkamuotoisena sen sijaan, että siirryttäisiin lapsille turvattomampaan kurssimuotoisuuteen.

Suurpedot

Kaikilla nyt Suomen luonnossa elävillä eläinlajeilla on oikeus säilyä jatkossakin. Suurpetojen määrän lisääntyminen on aiheuttanut kuitenkin ongelmia, erityisesti poroelinkeinon harjoittamiselle. Petokantojen suuruuksista on pyrittävä saamaan riittävän oikeelliset luvut. Petopolitiikka on pidettävä kansallisen päätäntävallan puitteissa ja alkutuotantoelinkeinojen turvaamiseksi siihen on voitava tarvittaessa tehdä muutoksia. Kaatolupien määrää päätettäessä voisi perusteeksi harkita myös tapahtuneita petovahinkoja petomääriä koskevien arvioiden lisäksi.

Rautatieyhteydet

Kattavasta ja toimivasta rautatieverkosta huolehtiminen on kansallinen tehtävämme. Joukkoliikenteen tukemista puoltavat myös ympäristönäkökulmat. Verotuksella tulee kannustaa junalla liikkumiseen. Suomen tulee ajaa Koillisradan rakentamista sujuvan yhteyden luomiseksi Suomesta Jäämerelle.

Sotaveteraanit

Sodissamme isänmaamme vapautta puolustaneet miehet ja naiset ovat kunniakansalaisiamme. Heidän oikeudestaan arvokkaaseen ja täysipainoiseen vanhuuteen on pidettävä erityistä huolta esimerkiksi huolehtimalla riittävistä terveys- ja kuntoutuspalveluista. Meillä nuoremmilla sukupolvilla on myös suuri velvollisuus vaalia sotaveteraanien henkistä perintöä etenkin sitten, kun veteraanit eivät ole enää keskuudessamme. Heidän osoittamastaan isänmaanrakkaudesta ja ”kaveria ei jätetä” -hengestä on kerrottava ylpeydellä myös tuleville sukupolville.

Syrjäytyminen

Syrjäytyminen on vakava ongelma yhteiskunnassamme. Yhteisöllisyys ja toisesta välittäminen ovat niitä perinteisiä talonpoikaisyhteisön arvoja, jotka tulee nostaa kunniaan myös kiireisten nykyihmisten keskuudessa. Ennaltaehkäisevä työ on paras lääke erityisesti nuorten ongelmien torjuntaan. Syrjäytymistä tulee estää esimerkiksi perhe- ja nuorisotyöntekijöiden määrää lisäämällä. Myös vanhemmuus ja vanhempien vastuu lapsistaan on palautettava yhteiskunnassa oikeaan arvostukseen.

Terveys

Hyvinvointiyhteiskunnan velvollisuus on järjestää toimivat ja kattavat terveyspalvelut ympäri maata. Pitkät potilasjonot ovat kansakunnan häpeä. Terveellisiä elämäntapoja on pidettävä yhteiskunnassa arvossa. Haittaveroilla voidaan ehkäistä terveysongelmia, mutta paljon vaikuttavampi tapa on ihmisten asenteiden muuttaminen. Kouluissa päihdevalistus on toteuttava tehokkaasti. Valtiovalta voi sopivalla tavalla kampanjoida kansanterveyden puolesta. Esimerkiksi Pohjois-Karjala-projekti tuotti aikanaan hyvän lopputuloksen. Kun ihmiset aidosti ottavat vastuun omasta terveydestään, syntyy tulosta.

Tuloerot

Ihminen ei tule onnellisemmaksi enää tietyn tulotason saavuttamisen jälkeen. Jokaisella on oikeus menestyä taloudellisesti omalla työllään, mutta tuloerojen suhteeton kasvu uhkaa lopulta koko yhteiskunnan vakautta. Tuloerot kasvavat rikkaista maista nopeimmin Suomessa, ja rikkain väestönosa ansaitsee Suomessa kuusi kertaa köyhintä osaa enemmän, kun ennen lamaa ero oli vain nelinkertainen. Tiettyyn rajaan asti tuloeroja on tasattava erityisesti suurituloisten korkeammalla verotuksella. Kovan linjan oikeistolainen politiikka, jossa tasaveron kautta rikkaat maksavat veroa saman verran kuin köyhät, ei kuulu pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Samalla on kuitenkin muistettava, että liian korkea verotaso ajaa yritystoimintaa meiltä halvan verotuksen maihin.

Ulkopolitiikka

Maantieteellinen asemamme on määritellyt paljolti maamme ulkopolitiikkaa. Menestyksellisellä ulkopolitiikalla maamme on luovinut usein varsin menestyksekkäästi maailman myrskyjen läpi. Suomi ei saa tyytyä Euroopan Unionin puitteissa harjoitettavaa yhteiseen ulkopolitiikkaan. Kansallista ulkopoliittista aktiivisuutta ja kahdenvälisten suhteiden kehittämistä on harjoitettava edelleen. Meidän on vaalittava omia suoria suhteita kaikkiin naapurimaihimme, myös itänaapuriimme.

Uskonnonopetus

Tunnustuksellinen uskonnonopetus tulee säilyttää kouluissamme. Lapsilla on oikeus uskontokuntansa mukaiseen opetukseen. Uskonnottomille ja sellaisille, joiden uskontokunnan mukaista opetusta ei ole mahdollista järjestää, on tarjolla elämänkatsomustieto. Kristillistä kulttuuriperintöämme ei pidä häivyttää kouluistamme. Yhteiskuntamme perustuu monin tavoin kristinuskosta nousevien periaatteiden ja perusarvojen varaan.

Vanhustenhoito

Sanotaan, että yhteiskunnan sivistystason mittaa se, miten se huolehtii vanhuksistaan. Elämäntyönsä tehneille kuuluvat kaikki heidän tarvitsemansa palvelut. Vanhustenhoitoa on kehitettävä siten, että vanhukset voivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Vanhusten kotihoitopaikkoja ja mahdollisuuksia yhteisöasumiseen on lisättävä. Perhehoitoa tulisi hyödyntää enemmän myös vanhustenhoidossa.

Venäjä

Maamme asema suurvallan naapurina ei ole aina ollut helppo. Turvallisuutemme takaa parhaiten onnistunut ulkopolitiikka, jonka tavoitteena on kaikissa tilanteissa säilyttää hyvät suhteet itäiseen naapuriimme. Emme voi hyväksyä kaikkia niitä toimia, joita Venäjä on Ukrainan suhteen tehnyt. Silti Venäjä on nähtävä myös mahdollisuutena eikä vain uhkana. Kauppasuhteita on koetettava vaalia maailmanpoliittisesta tilanteesta huolimatta. Suomen pysyminen puolueettomana suurvaltojen konflikteissa antaa meille enemmän liikkumavaraa myös toimia lännen ja idän välisen liennytyksen edistämiseksi.

Verotus

Suomalaisen verotuksen on perustuttava oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon. Verotuksen tulee kohdistua pääosin työhön eikä kulutukseen, jonka kustannusten nousu vaikuttaa eniten juuri pienituloisiin. Tuloeroja tulee tasata progressiivisella verotuksella. Onnistunut veropolitiikka mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan kattavat palvelut kaikille kansalaisille.

Ydinvoima

Emme tarvitse enää lisäydinvoimaa nykyisten ja jo päätettyjen voimaloiden lisäksi. Ydinvoima on energiantuotantomuoto, jonka on vähitellen siirryttävä historiaan. Toistaiseksi ydinvoimaa kuitenkin tarvitaan, jotta talouden tila, ilmastotavoitteet ja Suomen nykyinen energiatarve voidaan tyydyttää. Tien on kuitenkin käytävä jatkuvasti kohti uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä ja hajautettua energiantuotantoa, joka on varmempi, turvallisempi ja työllistävämpi vaihtoehto. Muualla Euroopassa tavoitellaan tulevaisuudessa ydinvoiman käytöstä luopumista. Edustamani päättäjäsukupolven suuri tehtävä on vähitellen päästä eroon ydinvoimasta myös Suomessa.

Yrittäjyys

Yrittäjyys on parasta aluekehittämistä ja yhteiskunnan yksi kivijalka. Se antaa myös ihmiselle hyvän mahdollisuuden toteuttaa itseään ja unelmiaan. Veroratkaisuilla ja muilla poliittisilla toimilla yhteiskunnan on kannustettava yrityksiä kasvuun ja ihmisiä yrittäjyyteen. Koulutuksessa on kaikilla asteilla huomioitava yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyydelle myönteinen asenne. Yrittäjällä on oltava onnistumisen lisäksi oikeus myös epäonnistua. Velkajärjestelyjä tulee nopeuttaa, yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvaa kehittää ja yrittäjän jaksamista tukea.