Puhe Kajaanin yliopistokeskuksen akateemisen lukuvuoden avajaisissa 3.9.2015

Arvoisat rehtorit, hyvä avajaisjuhlaväki

Lisännyt: MariMaier 03. syyskuuta, 2015

Arvoisat rehtorit, hyvä avajaisjuhlaväki,

yrittäjyyskasvatus ja yrittäjämäinen oppiminen on 2000-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä laajentunut niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla yhdeksi nopeimmin kasvavista korkeakouluopetuksen teemoista. On havahduttu siihen, että akateemisen tutkimuksen ja yrityselämän välinen kuilu on kurottava umpeen. Yliopistot eivät voi olla erillisiä saarekkeita, jotka keskittyvät pelkästään opetukseen ja perustutkimukseen, vaan niiden tuottamaa aineistoa, tutkimustuloksia ja tulevaisuuden osaajia on pystyttävä enemmän hyödyntämään elinkeinoelämässä.

Myös uudessa hallitusohjelmassa on linjattu, että yrittäjyyden rooli korkeakouluissa tulee kasvamaan edelleen merkittävästi. Yrittäjyys linkittyy useisiin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa parhaillaan tapahtuviin muutoksiin. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välinen suhde on muuttumassa, ja niiden keskinäinen vuorovaikutus ja riippuvuus lisääntyy. Raja käytännön toiminnan sekä teorian ja korkeimman tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen välillä on hämärtymässä. Korkeakoulutuksen ja korkeakoulututkintojen sisältöjä kehitetään määrällisesti ja laadullisesti paremmin yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaavaksi.

Yliopistoihin kohdistuukin jatkossa entistä enemmän monenlaisia odotuksia: Suomen kilpailukyky pitäisi saada nopeasti paremmalle tolalle ja opetuksen tulisi kehittää opiskelijoiden yrittäjyys- ja työelämävalmiuksia. Yliopistoissa on valtava määrä tietoa, osaamista, ideoita ja näyttämisen halua sekä mahdollisuuksia edistää asioita. Tämä potentiaali on osattava hyödyntää siten, että korkeakouluissa tuotettu tieto palvelee yhä paremmin ympäröivää aluetta, elinkeinoelämää ja sidosryhmiä. Uusi tieto luo uutta työtä.

Tavoitteena on oltava myös Suomen saaminen kiinnostavammaksi maaksi investointeihin tutkimustoiminnan, koulutuksen ja yritysten kehittämisen kautta. Suomeen investoidaan nyt vähiten Kreikan jälkeen, joten yhteistä työtä todella riittää.

 

Hyvä juhlaväki,

Yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista on korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen innovaatioiden kaupallistamiseksi. Taustalla on tieto siitä, että innovaatiotoimintamme on viime vuosina hiipunut ja olemme jäämässä jälkeen muista kärkimaista.  Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeeseen on varattu 300 miljoonan euron potti, josta korkeakoulut saavat merkittävän osansa.

Tällä hetkellä voimavaroja käytetään tällä hetkellä kovin hajanaisesti, mikä osaltaan ehkä selittää maamme liian vähäistä TKI-toimintaa. Jatkossa on tarkoitus saattaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaan käytettäviä julkisia ja yksityisiä resursseja enemmän yhteen: harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudellisesti vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tutkimusrahoitus tullaan suuntaamaan enemmän osaamiskeskittymiin.

Hallituksen kärkihanke kannustaa korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia pohtimaan painopistealueitaan tarkemmin sekä miettimään yritysten ja yhteiskunnan kanssa tehtävää yhteistyötä.  Varsinkin monille maakuntakorkeakouluille tämä voidaan nähdä enemmän mahdollisuutena kuin uhkana:  näin voidaan keskittyä muutamaan painopistealaan ja profiloitua kansainvälisesti sen sijaan, että yritettäisiin olla ns. täyden palvelun tavaratalo. Tutkimuksen terävöittämisestä huolimatta on alueellisesti kattavasta korkeakoulujen verkostosta pidettävä kiinni tasa-arvoisen koulutuksen tarjoamiseksi.

Sen, mitä hallituksen kärkihanke tarkasti pitää sisällään, saamme kuulla ministerityöryhmiltä huomenna hallituksen tiedotustilaisuudessa. Vaikka rahoituksella luodaan puitteet, niin paikallisesti yliopistot ja korkeakoulut voivat kuitenkin myös itse tehdä paljon sen eteen, että tutkimustuloksista syntyy kaupallisia tuloksia ja tutkijakoulutettavista asiantuntijoita myös pk-yrityksiin tai jopa tulevaisuuden yrittäjiä.

 

Hyvät ystävät,

Oulun yliopistossa vietetään tänä vuonna yrittäjyyden teemavuotta. Uusimpien tutkimusten mukaan jopa 21 prosenttia korkeakouluopiskelijoista pitää yrittäjäksi ryhtymistä todennäköisenä. Tulevaisuudessa yhä useammasta yliopisto-opiskelijasta tulee itsensä ja muiden työllistäjä. On hienoa, että Oulun yliopisto haluaa tukea tätä kehitystä tarjoamalla yliopistokoulutuksen kautta valmiuksia yrittäjyyteen. Auttamalla opiskelijoiden ajatuksissa olevia yrityksiä syntymään, yliopisto samalla rakentaa pienten ja keskisuurten yritysten sektoria, joka tuo Suomeen uusia työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia.

Akateemisuus ei ole este yrittäjyydelle.  Kyse on uudesta ajattelutavasta ja suhtautumisesta oppimiseen, työntekoon ja näkemykseen oppimisympäristöistä. Täällä Pohjois-Suomessa tieteestä syntyvä yrittäjyys onkin aina ollut vahvuutenamme, sillä onhan esim. Ouluun syntynyt Nokian lähdön jälkeen kymmeniä tutkimuslähtöisiä yrityksiä. Ilman yliopistoa alueen kehittyminen olisi ollut täysin eri näköistä.

Tutkimustulosten muuttaminen kaupalliseksi hyödyksi on monessa eri tutkimuksessa todettu olevan yksi Suomen innovaatiojärjestelmän heikkouksista. Yrittäjyysopinnot hyödyntävät halukkaita opiskelijoita siinä vaiheessa kun he haluavat itse myydä ja markkinoida omaa tuotettaan. Mutta yrittäjyysopinnoilla on suuri merkitys myös yleisesti tutkimustulosten kaupallistamisessa. Vain harvasta tutkijasta kehittyy menestynyt yrittäjä, mutta yrittäjyyskoulutus voi auttaa tutkijakoulutettavaa tunnistamaan oman ideansa kaupallistamispotentiaalin ja jatkojalostamaan siitä yhdessä kaupallisen kaupallisen innovaation.

Mitä paremmin tutkijoilla on ymmärrys markkinoiden tarpeista, toiminnasta ja niistä vaiheista, joita tuotteistamiseen ja esimerkiksi yrityksen perustamiseen liittyy, sitä paremmin hän voi näitä vaiheita ottaa huomioon jo tutkimusprojektien aikana. Tämän lisäksi on tärkeää oppia myös testaamaan uusia tuotteita oikeiden asiakkaiden kanssa jo yritystoiminnan alusta lähtien, jotta kehitetyt tuotteet vastaavat tarpeita ja voivat pärjätä markkinoilla. Tämän vuoksi yrittäjyysopintoja tulisi tarjota laajasti opiskelijoille – alasta riippumatta.

 

Hyvä yleisö,

Vaikka kuilu yritysten ja akateemisen maailman välillä onkin kaventunut, yhteistyötä on tulevaisuudessa yhä tehostettava. Markkinatarve tulisi ottaa entistä paremmin huomioon tutkimusprojektien suuntaamisessa. Koska asiakastarpeet eivät tutkijankammioissa välttämättä ole aina selvillä, on yritysten ja tutkijoiden vuoropuhelua  ehdottomasti lisättävä. Tieteellisen teorian lisäksi on huomioitava myös innovaatioiden soveltuvuus käytännössä ja niiden kaupalliset mahdollisuudet markkinoilla, ja tässä alalla toimivat yritykset ja niiden asiakkaat ovat ehdottomasti paras mentori.

Vuorovaikutuksesta yliopistojen ja yritysmaailman välillä onkin hyviä esimerkkejä korkeakouluissa ympäri Suomen ja uusia rohkeita toimintamuotoja ja kokeiluja toivotaan jatkossakin syntyvän. Tulevaisuudessa yhtenä ratkaisuna yritysyhteistyön ja talouden tarpeisiin perustuvan tutkimuksen lisäämiseen olisi myös pk-yrityksille annettava innovaatioseteli, jolla yritykset voisivat tehdä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Tämä olisi hyvä työkalu kainuulaisille, pääasiassa pienemmän mittakaavan yrityksille kuin myös muulle Pohjoisen Suomen elinkeinoelämälle tuotteiden tehokkaammaksi kehittämiseksi.

Sen lisäksi, että yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä on lisättävä, on muistettava, että samalla Suomi tarvitsee kuitenkin myös vastavalmistuneita nopeammin työelämään. Yhden yksittäisen tutkinnon ja samalla työnantajalla tehtävän elämänmittaisen uran peruspaketti tulee jatkossa muuttumaan. Tulevaisuutta on kenties se, että opiskelijat menevätkin jo alemman korkeakoulututkinnon suoritettuaan työelämään ja palaavat sieltä sitten muutaman vuoden päästä jatkamaan maisteriopintojaan ja myöhemmin tutkijanuraansa tuoden mukanaan siellä syntyneet ideat ja kehitystarpeet sekä kokemusta yrityselämästä.  

Hyvät kuulijat,

Suomi on tunnettu keksinnöistä ja innovaatioista. Meillä tehdään loistavaa tutkimustyötä, mutta kaupallisessa hyödyntämisessä on puutteita. Siksi perustutkimuksesta pitäisikin varhaisessa vaiheessa osata löytää ne aihiot, jotka jatkojalostuksella muotoutuvat menestystarinoiksi. Tämä tapahtuu vain tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Suomi nousee, kun saamme jo olemassaolevan potentiaalin korkeakouluissa ja yrityksissä työskentelevissä ihmisissä yhdessä yhä paremmin käyttöön.

Jaa tämä sivu: