Juhlapuhe Paltamon itsenäisyyspäiväjuhlassa 2.12.2016

Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvä juhlayleisö

Lisännyt: MariMaier 05. joulukuuta, 2016

Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvä juhlayleisö,

ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun saavutimme itsenäisyytemme.  Meille suomalaisille itsenäisyys on arvokas asia, sillä se on lunastettu kalliisti. Maan historiasta puhuminen ei onnistu ilman puhumista sodista, joissa itsenäisyyttämme koeteltiin.

Vaikka itsenäisyysjuhlia ei järjestetä ensisijaisesti sotien kunniaksi, on meidän syytä muistaa itsenäisyyden eteen tehty moninainen työ ja kunnioittaa itsenäisyytemme eteen toimineita. Niin nuoria miehiä rintamalla, lottia kenttäsairaaloissa kuin myös sotien ajan kotijoukkoja, jotka elivät epävarmoissa olosuhteissa ja antoivat oman panoksensa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Rauhan aika ja Suomen itsenäisyys ovat kallisarvoisia asioita, joita on syytä juhlia myös tänään.

Hyvä juhlaväki,

siihen itsenäisyyteen, joka meillä on tänä päivänä, on ollut pitkä matka. Niin käydyt sodat, neuvottelut rauhasta, ponnistelut sotakorvauksien eteen ja maan sisäiset erimielisyydet ovat lujittaneet meitä suomalaisia. Myös Suomen sodanjälkeinen jälleenrakennus on edelleen kunnioitusta ja ihailua herättävä asia.

Maamme jälleenrakennus oli mahdollista vain, koska tunsimme kansallista yhteenkuuluvuutta ja maassa vallitsi yhteishenki. Suomessa ymmärrettiin, että yksi itsenäisyyden tärkeimmistä edellytyksistä oli vetää yhtä köyttä suurissa asioissa. Vaikka kaikesta ei tuolloinkaan oltukaan yhtä mieltä, merkittävissä kysymyksissä pystyttiin puhaltamaan yhteen hiileen. 

Näin Suomesta tuli vähitellen se hyvinvointiyhteiskunta, joka meillä tänä päivänä on. Kaikkien noiden itsestään selvien asioiden eteen, joista voimme nauttia tänä päivänä, tehtiin paljon töitä. Kaikille turvattu terveydenhuolto, eläkejärjestelmä, vanhemmuuden ajan tuki, peruskoulu, päivähoito tai opintotuki, olivat aikoinaan suuria ja radikaaleja ratkaisuja, ja ne edelleen on turvattu kaikille. 

Vuosien varrella kovalla työllä olemme luoneet maan, joka on kansainvälisissä vertailuissa monilta osin paras tai ainakin kärkijoukoissa. Suomi on todistettu poikkeuksellisen vakaaksi ja turvalliseksi paikaksi, jossa on toimivin hallinto, riippumaton oikeuslaitos ja vähän järjestäytynyttä rikollisuutta. Saamme äänestää vapaimmissa ja luotettavimmissa vaaleissa. Olemme lukutaitoisin maa ja peruskoulutuksemme on parasta. Myös monella muulla kansainvälisellä mittarilla Suomi pärjää suorastaan erinomaisesti. Voimme olla maastamme ylpeitä.

Hyvät ystävät,

kaikista hyvistä asioista huolimatta olemme viime vuosina joutuneet näkemään maassamme talouselämän kriisin. Valtion talous on pahimmassa jamassa sitten sotien jälkeen.  Olemme joutuneet huomaamaan, että maavertailuissa kärkeen pääsyllä on ollut hintansa ja pohjatonta rahakirstua ei ole olemassa.

Vaikeassa tilanteessa meidän päättäjien on pitänyt tehdä vaikeita päätöksiä, ja kaikki ovat joutuneet tekemään kompromisseja. Mutta kuten sotien jälkeen, olennaista on myös nyt, että yhteiseen päätöksentekoon on pystytty ja työ tuottaa tulosta. Viimeaikaiset uutisoinnit investoinneista ja uusista työpaikoista sekä luottamuksesta maan hallintoon osoittavat, että suunta on ollut oikea.
 
Hyvinvointimme on ansaittu ahkeruudella, osaamisella ja kovalla työllä. Itsenäisyys edellyttää meiltä myös yhteisvastuuta. Emme ole toistemme kanssa kilpailevia yksilöitä vaan yhteinen kansa, jonka vastuulla on viedä yhteisiä asioita samaan suuntaan, yhdessä.

Nyt vaikeassa tilanteessa on kansalaisilta toivottu hieman samanlaista talvisodan henkeä, jota Suomessa on aikanaan nähty ja koettu. Kriiseistä on päästy ennenkin yli kansakunnan yhteisellä ponnistuksella. On selvää, että talouden taantuma, työttömyys ja rahahuolet tuovat epävarmuutta monen perheen arkeen. Henkinen jaksaminen on koetuksella.
 
Siksi meidän päättäjien ensisijainen tehtävä on turvata heikoimpien asema ja saada mahdollisimman monelle suomalaiselle töitä, jotta he pääsevät rakentamaan yhteiskuntaamme ja auttamaan myös itse itseään. Tämä luo edellytyksiä uudelle kasvulle ja syntyneillä verotuloilla pystymme siten pitämään heikommista huolta entistä paremmin ja ylläpitämään sitä hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka aikoinaan olemme rakentaneet.


Hyvä juhlaväki,

Itsenäisenä valtiona olemme tänään kuitenkin osa isompaa kokonaisuutta. Olemme osa Euroopan Unionia ja kansakuntien välistä yhteistyötä tehdään maailmanlaajuisesti. Ajassa, jolloin digiaika on sitonut lähes koko maailman yhteen, joudumme tarkastelemaan Suomea myös osana isompaa kokonaisuutta.

Vaikka pidämmekin kiinni omasta päätöksenteostamme, lainsäädännöstä ja taloudestamme, on ymmärrettävä, että tapahtumat maailmalla vaikuttavat myös Suomeen. Joudumme neuvottelemaan muiden maiden kanssa ilmastosopimuksista, talouden taantuman elvytyksistä sekä humanitaarisesta kriisiavusta. Suomi on yksi osa maailmanlaajuista kokonaisuutta ja kannamme vastuumme. Tästä syystä emme voi emmekä missään nimessä saa ummistaa silmiämme maailmalla tapahtuvilta sodilta tai epäoikeudenmukaisuuksilta.


Arvoisa yleisö,

yksi tärkeimmistä itsenäisyytemme kulmakivistä on oman puolustuksemme. Viime kädessä jokainen maa vastaa omasta puolustuksestaan, riippumatta siitä, kenen kanssa sillä on kumppanuuksia tai liittoutumia. Tästä syystä on tärkeää, että pidämme myös jatkossa kiinni asevelvollisuudesta, koko maan puolustamisesta sekä uskottavasta puolustusvoimien suorituskyvystä. Oman maan turvallisuudesta emme voi niukkoinakaan aikoina tinkiä. Puolustusvaliokunnan jäsenenä olen myös iloinen, että tästä ei ole myöskään tingitty.

Vietin koko marraskuun osana kansanedustajan koulutusta valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla, jolla tutustuimme kokonaisvaltaisesti maamme sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Vaikka olenkin varusmiespalveluksen suorittanut, tällä kurssilla entistä enemmän avautui se, että tositilanteessa koko yhteiskunnan on osallistuttava maamme puolustukseen.
 
Tällä hetkellä täydet valmiudet maanpuolustukseen annetaan vain vajaalle puolelle jokaisesta ikäluokasta.  Kuitenkin jokainen suomalainen on velvollinen puolustamaan maata tarvittaessa. Koska nykyään kriisit voivat olla kovin erityyppisiä kuin on aiemmin ajateltu, siksi pidän tärkeänä, että myös kaikille naisille olisi tarjolla koulutusta erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusolojen tilanteisiin esimerkiksi yhteistyössä koulujen ja vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Tämä ei tarkoita kaikille pakollista asepalvelusta. vaan enemmänkin valtion velvollisuutta tarjota koulutusta. Vaikka pieneksi maaksi meillä onkin jo hyvä valmius erilaisiin kriisiaikoihin, voimme sitä kuitenkin aina vielä parantaa.  

Hyvä juhlayleisö,

olemme tehneet itsenäisen Suomen eteen paljon töitä ja emme saa pitää itsenäisyyttämme ikinä itsestäänselvyytenä. On tärkeää, että muistamme kaikki sen tien, jonka olemme lähes satavuotiaalla matkalla kulkeneet. Toimikaamme jatkossakin kukin omalla tavallamme sen eteen, että maamme säilyy hyvinvointiyhteiskuntana, jossa kaikkien on hyvä elää. Tässä tarvitsemme sekä älyä että sydäntä. Vapauksia hyödyntäen, vastuuta ottaen. 

Näillä sanoin toivotan teille kaikille hyvää itsenäisyyspäivää ja rauhaisaa joulun odotusta!

Jaa tämä sivu: