Matkaraportti sivistysvaliokunnan matkalta Japaniin ja Etelä-Koreaan, julkaistu Paltamon paikallislehti Väylässä 7.6.2017

Eduskunnan terveiset Kaukoidästä

Lisännyt: MariMaier 07. kesäkuuta, 2017

Tällä kertaa kirjoitan terveisiä eduskunnan arkiviikon sijasta ulkomailta, sillä toukokuun loppu vierähti sivistysvaliokunnan työmatkalla kaukoidässä. Valiokunnat tekevät yleensä yhden Eurooppaan suuntautuvan matkan ja yhden kaukomatkan vaalikaudessa eli neljän vuoden aikana. Kohteen matkan ja aiheen päättää valiokunta ajankohtaisten teemojen pohjalta mutta matkalle tarvitaan eduskunnan puhemiehistön suostumus. Sivistysvaliokunta yleensä tutustuu sen toimialan asioihin: koulutukseen, urheiluun, kulttuuriin ja tieteeseen. Viime syksynä sivistysvaliokunta kävi Sveitsissä tutustumassa mm. oppisopimuskoulutukseen vahvasti pohjautuvan ammatilliseen koulutukseen, itse en sairastelun vuoksi tuolloin päässyt mukaan. Nyt kaksitoistapäiväisen kaukomatkamme kohteeksi valikoituivat Japani ja Etelä-Korea niiden Suomen lailla korkean koulutustason vuoksi.

Japani on "Suomi tulevaisuudessa"

Matkan ensimmäiset neljä päivää vierailimme Tokiossa, jossa isäntänämme toimi Japanin Suomen suurlähetystö. Tiiviin ohjelmamme kohteina olivat Japanin opetus- ja kulttuuriministeriö, Tokion yliopisto, Japanin "OAJ" eli opettajien ammattijärjestö, Suomen Japanin instituutti ja Tokion tiedekeskus. Japanin parlamentissa ja valtioneuvostossa tapasimme myös koulutusvaliokunnan, parlamentissa toimivan Suomi-ystävyysryhmän ja maan tasa-arvoministerin. Matkan aikana tuli kyllä vahvasti selväksi, että Suomi on ylivoimaisesti suosituin Pohjoismaa Japanissa, ja joka paikassa tunnettiin Muumit, Marimekko, Alvar Aalto, Sibelius, suomalainen koulu jne. Suomella on maassa enemmän kysyntää kuin voidaan tarjota.

Japanin väestön ikääntymisen ja vähenemisen vuoksi maassa panostetaan innovaatioiden ja koko maan alueiden kasvun kehittämiseen sekä kannustetaan perheen perustamiseen, naisia työmarkkinoille ja miehiä lastenhoitoon. Japani on "Suomi tulevaisuudessa", sillä väestö ikääntyy, syntyvyys laskee ja äitien keski-ikä nousee, minkä takia haetaan ratkaisuja syntyvyyden nostamiseen. Maassa hyvin tavallisia 14-tuntisia työpäiviä pyritään pikkuhiljaa lyhentämään niin perhe-elämän kuin työhyvinvoinnin vahvistamiseksi. Tulevaisuuden työvoiman turvaamiseksi myös ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden määrää lisätään.  

Opittavaa puolin ja toisin

Tutustuessamme paikalliseen peruskouluun huomasimme digitaalisuuden olevan siellä jo vahvasti mukana. Älylaitteet eivät vie silti aikaa liikkumiselta ja käsin kirjoittamiselta, jotka ovat tärkeitä oppimiselle. Tähän on syytä myös Suomessa kiinnittää huomiota kun älylaitteiden kanssa toimimista kehitetään kouluissa.

Japanissa peruskoulussa

Oli mielenkiintoista todeta, että Japanissa, jossa koululaiset ovat PISA-tutkimusten mukaan suurin piirtein samalla tasolla kuin Suomessa, lapset ja nuoret joutuvat tekemään tuplasti enemmän töitä. Japanissa koulupäivät ovat pitkiä ja oppilaat menevät useimmiten normaalin pitkän koulupäivän jälkeen vielä yksityiseen lisäopetukseen, koska osaamista mitataan erilaisilla taso- ja pääsykokeilla jo yläkouluiästä lähtien. Maassa halutaankin pikkuhiljaa luopua tasokoejärjestelmästä, vaikka vahvasti yhteiskuntarakenteissa oleva kulttuuri ei muutu hetkessä.

Kouluviihtyvyys on Japanissa myös Suomen tavoin ongelma, ja tähän on etsitty maassa ratkaisuja mm. sisällyttämällä yläkouluvuosiin yksi koevapaa lukukausi, jolloin tehdään ylialaista oppimista mm. projektien myötä. Lukukauden aikana jokainen oppilas voi etsiä omia kiinnostuksen kohteita ja keskittyä niihin, mikä lisää oppilaiden motivaatiota oppimiseen ja omien vahvuuksien kehittämiseen. Saman tyyppisiä avauksia kannattaisi tehdä myös Suomessa paikallistasolla rohkeasti kokeillen. Sopivia työkaluja tähän löytyy jo mm. nuorten yrittäjyyskasvatuksen johtamis- ja tiimivalmennusmalleista, joista meillä on Kainuussa hyvä kokemus ja sain itsekin käyttää aiemmassa työssäni.

Viimeisenä Japanin päivänä saimme tutustua vielä Tokiossa vuonna 2020 järjestettävien kesäolympialaisten järjestelyihin, joissa isona arvona on kestävä kehitys. Mm. olympiamitalit valmistetaan kierrätetystä elektroniikkametallista ja kisasuorituspaikat jäävät paikallisten pysyvään käyttöön. 

Olympialaisjärjestelyihin tutustumassa

Korea panostaa koulutukseen

Nousevan auringon maasta jatkoimme matkaa Koreaan, joka on Suomen ja Japanin ohella myös PISA-huippumaita. Nuorista kaikki suorittavat lukion tai ammatillisen tutkinnon ja 70% myös korkeakoulun.

Sivistysvaliokunnan kanssa tutustuimme aluksi Korean koulutusjärjestelmään maan "Opetushallituksessa" ja Soulin yhdessä peruskoulussa. Korean parlamentissa tapasimme koulutusvaliokunnan edustajat, joille maamme oli tuttu vierailuista Suomessa.He pitivät maamme koulutussysteemistä erityisen tavoiteltavana koulutuksen maksuttomuutta ja tasa-arvoista mahdollisuutta osallistua koulutukseen perhetaustasta riippumatta, mikä on kaukoidässä vielä lukukausimaksujen vuoksi utopiaa. Yksi valiokunnan varapuheenjohtajista oli jopa kirjoittanut Suomen koulutuksesta kirjan ja matkan aikansa saimmekin kuulla, että maassa tapahtuneen vallanvaihdon myötä tämä kyseinen parlamentaarikko oli valittu opetusministeriksi, emmekä yllättyneet valinnasta lainkaan.

Yhden vierailupäivämme teemana olivat Korean yliopistot, joita maassa on yli 300. Valtaosa yliopistoista on yksityisessä omistuksessa ja maksullisia. Lukukausimaksut olivat vierailukohteessamme n. 7000€/vuosi, mikä vastaa Suomessa valtion maksamia opiskelijan koulutuskustannuksia. Yritykset ovat vahvasti mukana yliopistojen rahoituksessa ja tutkimustyössä.

Vuonna 1885 amerikkalaisen lähetyssaarnaajan perustamassa Yonsein yliopistossa opiskelijoita on 57 maasta. Pääkampus on Soulissa, ja tällä kampuksella toimii myös Design Factory Korea, joka on osa Aalto-yliopiston verkostoa. Ylialaiseen, luovaan tiimityöhön yritysten kanssa opiskelijoita innostava toiminta oli hyvin tuttua aiemman työni vuoksi.  Toinen vierailukohteemme oli Incheon National University, joka on voimakkaasti kehittyvä tuleva "bioyliopisto", ja aikoo päästä maansa kärkeen ja maailman huippuyliopistojen joukkoon. Vierailu päättyi korealaisen taidenäyttelyn avajaisiin. 

Pohjois-Korean rajalla 

Koska toimin sivistysvaliokunnan lisäksi myös puolustusvaliokunnassa, oli sunnuntain käynti Pohjois-Korean rajalla erityisen mieleenpainuva. Jäätyneen  Korean sodan vuoksi Koreoiden raja on maailman vahvimmin valvottu demilitarisoitu alue. Meidänkään vierailumme ei jäänyt huomaamatta ja Pohjois-Korean sotilaat olivat heti rajan takana kuvaamassa meitä.

Pohjois-Korean rajalla

Rajalla on Koreoiden välinen neuvotteluhuone, mutta yhteydenpito maiden välillä on vähentynyt pelkkiin viestilappuihin, joista viimeisintä parin viikon takaa ei Pohjois-Korea ollut vielä käynyt hakemassa. Yhteistyötä Koreoiden välillä on yritetty kehittää mm. Etelä-Korean suuryritysten rakentamalla  teollisuusalueella, jossa pohjoiskorealaiset kävivät töissä. Alue on kuitenkin suljettu viime vuonna.

Lähimpänä rajan takana näkyi kaupunki, joka on kuitenkin vain kulissi, jossa ei asu ketään. Kiikarilla pystyi näkemään paikallisia mm. riisipelloilla töissä. Lisäksi kävimme yhdessä tunneleista, joita Pohjois-Korea on kaivanut hyökätäkseen etelään. Noin 20 tunnelista on löydetty neljä mm. suomalaisten valmistamien poralaitteiden avulla.

Talviolympialaisia kohti

Viimeisimpinä matkapäivinä kävimme PyeongChangissa, jossa järjestetään vuoden 2018 talviolympialaiset.  Matka oli hauska sattuma myös siksi, että hiihtovalmentajana toimiva mieheni Ilkka matkustaa valmentamiensa hiihtourheilijoiden kanssa myös noihin kisoihin ensi kevättalvella. Olympialaisten järjestämiskomitea kertoikin meille kisavalmisteluista ja kysyessäni Korean etuna pidettiin sitä, että samalla alueella olevat suorituspaikat ovat 10-20 min. kävelymatkan etäisyydellä toisistaan.

Kisoissa on käytössä 12 stadionia, joista kuusi rakennetaan uutena. Olympialaisten kustannukset ovat 15 triljoonaa Korean wonia eli 13 miljardia dollaria, josta 11 miljoonaa dollaria menee rakentamiseen.

Puitteita verratessa Suomella olisi hyvä mahdollisuus järjestää talviolympialaiset 2026 huikeasti edullisemmin jo olemassa olevilla kisapaikoilla ja etenkin yhdessä esim. Ruotsin kanssa. Olympiakisoissakin on jossain vaiheessa aika hakea vähemmällä enemmän. Kisoista päätetään 2019, joten on pian aika laittaa hakemus sisään, jos näin halutaan.

Ennen kotiinlähtöä vietimme vielä illan suurlähettiläs Jarmo Suomisen luona ja saimme tavata monia korealaisia Suomen ystäviä eri aloilta koskien koulutusta, kulttuuria ja urheilua ja keskustella yhteistyömahdollisuuksista maidemme välillä. Tämä oli hieno päätös matkallamme maissa, joissa Suomea arvostetaan mutta joista on meille itselle myös monta hyvää asiaa poimittavaksi ja muistettavaksi myös saavutuksina, joista pidämme ehdottamasti kiinni.

 

Jaa tämä sivu: