Juhlapuhe Keskustanuorten Kainuun piirin 70-vuotisjuhlassa 27.11.2015

Hyvät juhlivat keskustanuoret ja muu juhlayleisö

Lisännyt: MariMaier 27. marraskuuta, 2015

Hyvät juhlivat keskustanuoret ja muu juhlayleisö,

Keskustanuorten Kainuun piiri juhlii tänään 70-vuotissyntymäpäiviään. On hienoa saada olla tuomassa valtiovallan tervehdys juhlaanne, sillä olenhan itsekin järjestönne parissa kansanedustajaksi kasvanut.

Keskustanuorilla on pitkä historia. Täällä Kainuussa se on lähes yhtä pitkä kuin Keskustan koko valtakunnallisen nuorisojärjestön. Palataan siis hetkeksi järjestön alkuvaiheisiin. Maalaisliitto oli ollut toiminnassa jo 1900-luvun alusta alkaen, mutta tarpeen nuorisojärjestön perustamiselle puolue näki vasta vuosikymmeniä myöhemmin. 

Maalaisliiton toiminnassa oli mukana runsaasti nuorta väkeä ja koettiin, että nuoret pystyivät toimimaan puolueen sisällä. 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä oli myös vallalla käsitys, että politiikka ei sopisi nuorille.

Vasta ylioppilasnuorison poliittinen liikehtiminen 1930-luvulla antoi Maalaisliiton johdolle aiheen kiinnittää huomiota puolueen nuorisotoimintaan.  Nuorisojärjestön perustaminen tulikin ajankohtaiseksi loppuvuodesta 1944, kun laillistetut kommunistit perustivat oman nuorisojärjestönsä. Maalaisliitto pelkäsi, että kommunistit saavat nuoret koko maassa otteeseensa ja niinpä Suomen Keskustanuorten edeltäjä Maaseudun Nuorten Liitto perustettiin Salossa 30. kesäkuuta 1945.

Myös Kainuussa oltiin huolissaan siitä, että maaseudun nuoriso luisuu kommunistien haltuun. Kainuun piirin perustaja, piirisihteeri Adolf Karhu on maininnutkin, että "maalaisliiton oli pelastettava valtakunta kaaoksesta". Karhun sanoin: ”Myös Kainuussa, köyhässä korpimaakunnassa kommunismi sai huolestuttavasti jalansijaa. Sotakärsimysten katkeroittama nuoriso oli luisumassa vihaa ja kostonhenkeä lietsovan kommunismin kitaan." Niinpä Maaseudun nuorten Liiton Kainuun piiri perustettiin 7.7.1945, vain viikko emojärjestön perustamisen jälkeen.

Hyvä juhlayleisö,
tästä alkoi Kainuun Keskustanuorten taival, joka on kestänyt 70 vuotta. Adolf Karhun ansiosta Kainuuseen perustettiin vuoden aikana 44 Maaseudun Nuorten Liiton osastoa ja jäseniä oli 2140. Ensimmäisenä toimintavuotenaan Kainuun piiri olikin jäsenmäärältään Suomen kolmanneksi suurin piiri.


Järjestötoiminnan keskiössä olivat joka puolella Suomea tupaillat, jotka kokosivat paikallista väkeä aina vauvasta vaariin saakka. Paikalliset osastot järjestivät lisäksi myös iltamia, tanssiaisia, retkiä ja urheilukilpailuja. Jokakesäisillä Suvijuhlilla testattiin jäsenkunnan järjestöllistä valmiutta ja harrastusten tasoa.  Jäsenet ja osastot kilpailivat mm. siitä, kuka tekee parhaimman kirvesvarren, kuka osaa lypsää lehmän tai kyntää pellon nopeimmin. Urheilullisia taitoja mitattiin köydenvedossa sekä juoksussa ja sivistystä ja henkisiä kykyjä testattiin lausunta- ja tietokilpailuissa.

Hyvät kuulijat,

Kilpailutoiminnalla on aina ollut suuri merkitys keskustanuorten toiminnassa. Kilpailut palvelivat järjestötoimintaa kokoavana ja yhdistävänä tekijänä. Iso osa jäsenistä ei pyrkinytkään politiikkaan, vaan he halusivat mukaan järjestöön, joka tarjosi kiinnostavaa toimintaa ja yhteistä tekemistä. Maaseutukylillä ei juuri ollut muuta harrastustoimintaa, joten Maaseudun nuorten liitto ja sen osastojen toimintaan haluttiin innokkaasti mukaan.

Myös Kainuussa oli hyvin jäseniä ja jäsenmäärä kasvoikin 50-luvulle asti. Voimakkaasti toimintansa aloittanut Kainuun piiri menestyi myös Suvijuhlien kisoissa niiden alkuaikoina. Osastojen välisen Karhumalja-kilpailun voiton vei kahtena ensimmäisenä vuonna Kainuun Nuaskylän osasto. Kajaanin osasto otti voiton parina vuonna peräkkäin reilu 10v. myöhemmin. Myös piirien välisessä toimintakilpailussa kainuulaiset voittivat vuosina -51 ja -52. Onkin jälleen hienoa, että nuorten piirien välisen kisan nykyinen ykköspalkinto Kekkosen Haarikka on juuri voitettu Kainuuseen!

Hyvä juhlaväki,


Kainuussa jäsenmäärä alkoi korkealta tasolta ja se säilyikin siellä 60-luvun lopulle asti. Parhaimmillaan jäseniä oli lähes 2500. 60-luvulla alkiolainen Keskusta-aate sai jalansijaa puolueessa ja uuden peruslinjan mukaan toimintaa haluttiin laajentaa kaupunkeihin. Liittokokouksessa Sotkamossa järjestö saikin uuden nimen: Nuoren Keskustan Liitto eli lyhyemmin NKL.

60-luvulla teollistuminen yllätti sekä nuorisojärjestön että puolueen. Nuoria muutti kylistä pois ja toimintaan ei riittänytkään aktiiveja kaikkialle. Hieman paniikinomaisesti järjestössä ajettiinkin läpi organisaatiouudistus, jolla pienet kyläosastot sulautettiin pitäjäosastoihin ja yläikäraja pudotettiin 35:stä 30:een vuoteen.

Uudistus ei onnistunut toivotusti.  Kaupungeissa ei saavutettu uusia jäsenjoukkoja ja pitäjäosastojen toiminta ei lähtenyt toivotusti käyntiin.  Myös täällä Kainuussa kävi jäsenkato. Vuosien -62 ja -72 välillä piirin jäsenmäärä putosi lähelle pohjaa. Vuonna 1972 Kainuun piirissä oli alle 200 jäsentä. Vaikka täältä noustiinkin seuraavan kymmenen vuoden aikana hieman ylös, entisiin määriin ei sen jälkeen päästy.

Harrastus- ja kulttuuritoiminta väheni kyläosastojen lakkauttamisen myötä. Suvijuhlat säilyttivät vielä jonkun aikaa asemansa, mutta suuria kansanjuhlia ne eivät enää olleet. Kainuulaiset keskustanuoret isännöivät Suvijuhlia toisen kerran vuonna 1983, tällä kertaa Kuhmossa.

1980-luvulta alkaen toiminnan keskiöön tuli poliittinen kasvatus- ja koulutustyö. Järjestö toimi monelle nykypäivän vaikuttajalle poliittisena kouluna, missä opittiin kokoustekniikkaa ja vaalikampanjointia. Mukaan tulivat aatepoliittiset, talous- ja energiaseminaarit jne. 1990-luvulle siirryttäessä seminaarit säilyivät, mutta teemat vaihtuivat: nuoret pitivät euro- ja perusturvaseminaareja.  Myös joka vuonna järjestettävä Elokoulu sai alkunsa 1990-luvulla. Vaikka keskiössä oli kouluttautuminen, myös hauskaa pidetiin mm. järjestämällä karaokekilpailuja tai leikkimielinen salibandyturnaus. 

2000-luku olik keskustanuorille uusien toimintamuotojen etsikkoaikaa. Esimerkiksi Politiikan Akatemia aloitettiin. Akatemia on valtakunnallinen vaikuttamisen huippukokous, johon valitaan vuosittain noin 50 osallistujaa. Vuosi 2005 oli keskustanuorten 60-vuotisjuhlavuosi. Nuorisojärjestön nimi muuttui silloin virallisesti Suomen Keskustanuoriksi.

Hyvä juhlayleisö,

tulin mukaan Keskustanuorten toimintaan vuonna 2000, kun minua kysyttiin kuntavaaliehdokkaaksi. Minua kannustettiin etenkin "ukkopiirin" toiminnanjohtaja Lyyti Pokelan toimesta heti myös nuorten toimintaan ja olin alusta lähtien Kainuun piirin ja Paltamon osaston johtokunnissa aktiivisesti mukana. Olenkin oppinut, että henkilökohtaisesti mukaan kutsuminen on tehokkain rekrytointitapa edelleen tänäkin päivänä.

Yhteinen järjestötoiminta ja etenkin koulutukset ovat antaneet vahvan siteen kansanliikkeessämme toimimiseen. Pelkästään kunnallisissa luottamustehtävissä oleminen ei olisi pitänyt minua Keskustassa, vaan puolueessa toimiminen on ollut iso henkinen tuki ja aatteellinen keskustelu tärkein osa vaikuttajana olemistani.  

Hyvä juhlayleisö,

Keskustanuorten toiminnallinen tila on aina ollut Kainuussa paljon parempi kuin jäsenmäärästä voisi päätellä. Tällä hetkellä piirissä on jäseniä noin 200. Toimivat jäsenet ovat aktiivisesti mukana ja tekevät todella tärkeää työtä. 

Poliittisesti merkittävintä toimintaa keskustanuorilla on aina ollut ohjelmatyö, jossa nuorten aatteellisuutta on pyritty soveltamaan yhteiskunnan muuttamiseksi. Keskustanuorten rooli onkin ottaa kantaa ja herätellä keskustelua puolueen sisällä, myös luvatusti olla hieman eri mieltä kuin varsinainen puolue.

Keskustaa pidetään usein maalaispuolueena, mille on toki omat historialliset syynsä. Keskustanuorten arvot eli yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys ja sivistys eivät kuitenkaan ole maaseudusta riippuvaisia. Keskustanuorten poliittisten ohjelmien kärkiteemojen kuten biotalouden, yrittäjyyden ja mahdollisuuksien tasa-arvon edistäminen ovat myös kaikkien suomalaisten etu. Keskustanuoret ovat olleet edelläkävijöitä monessa asiassa, vastustaen ydinvoimaa jo 70-luvulla ja järjestö oli myös ensimmäinen, joka esitti perustuloa.  

Keskustanuorten jäsenmäärä on ollut laskeva, mutta tilanne on samanlainen kaikissa poliittisissa nuorisojärjestöissä. Tähän kehitykseen ette saa kuitenkaan jumittua. Uusia toimijoita tarvitaan ja nuorten merkitys on keskeinen puolueen tulevaisuuden toiminnan kannalta. On muistettava, että mitä Keskustanuoret ovat tänään, on puolueemme huomenna.

Hyvät kuulijat,

näistä lähtökohdista on hyvä lähteä kehittämään Keskustanuoria kohti tulevaisuutta.  Vanhoista hyvistä perinteistä ja toimiviksi testatuista toimintamalleista kannattaa pitää kiinni, mutta myös uudistaa toimintaa rohkeasti tavoittamaan nykynuoret.  

Nuoret kaipaavat edelleen yhdessä tekemistä, mahdollisuuksia pohdintaan ja vaikuttamiseen sekä itsensä kehittämiseen. Ja heistä monet ellei jopa useimmat haluavat puolustaa niitä arvoja joita juuri Keskustanuorilla on. Antakaamme uusille nuorille mahdollisuus löytää kanava siihen. Me vanhat konkarit tuemme ja autamme nuoria tässä työssä kaikin voimin. Mutta liikaa ei saa vanhoja patuja kuunnella. Tehkää tulevaisuudesta oman näköisenne. 

Onnittelut siis vielä kerran 70- vuotiaille Kainuun Keskustanuorille!

 

 

Jaa tämä sivu: