Puhe rauhanturvaajayhdistysten liiton juhlassa Kajaanissa 22.4.2017

Hyvät rauhanturvaajaveteraanit

Lisännyt: MariMaier 23. huhtikuuta, 2017

Hyvät rauhanturvaajaveteraanit ja muu juhlaväki,

oli suuri kunnia saada kutsu puhumaan juhlaanne. Oli myös mukavaa tänne saapuessa muistella hetki menneitä, kun suoritin n.16 vuotta sitten varusmiespalveluksen Kainuun Prikaatissa, jossa toimi komentajana tuolloin eräs eversti Paavo Kiljunen.
 

Välitän tässä samalla myös tuoreet terveiset suoraan Kabulista. Pitkään sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä toiminut tuttavani palvelee nyt Afganistanissa pienessä reilun 30:n suomalaisen joukossa NATO-johtoisessa Resolute Support- operaatiossa, johon osallistumista Suomen valtio päätti jatkaa viime vuonna. Suomalaisten joukko on saanut koko rintamalla erinomaista palautetta hoitaessaan vastuullisia tehtäviä ammattitaidolla ja antaumuksella, ja pitää myös yhtä joukossaan.     


Vapaaehtoisen asepalveluksen itse käyneenä olen aina arvostanut rauhanturvaajien työtä. Kainuun Prikaatista kotiuduttuani ja reservinupseeritoiminnan myötä yksi suunnitelmistani oli myös hakeutua rauhanturvajoukkoihin. Elämä muotoutui kuitenkin toisin. Nykyisessä tehtävässäni kansanedustajana ja puolustusvaliokunnan jäsenenä olen nyt päässyt läheisesti tutustumaan myös suomalaisten kriisinhallintatehtäviin ja aihetta koskevaan lainsäädäntöön.

Hyvä juhlaväki,

suomalainen rauhanturvaaminen täytti viime vuonna 60 vuotta ja täällä Kainuussa yhdistys vietti 40-vuotisjuhliaan. Suomi on tämän historiallisen jakson aikana kantanut suhteessa kokoonsa suuren vastuun maapallon kriisipesäkkeiden rauhoittamisessa ja maamme on yhä täysin sitoutunut rauhanturvaamistoimintaan.

Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan ulko- ja turvallisuuspoliittisin perustein osana kansainvälistä vastuunkantoa ja yhteisen turvallisuuden rakentamista. Osallistuminen palvelee Suomen kansainvälisiä suhteita ja on osoitus Suomen halusta osallistua kansainvälisten ongelmien ratkaisuun. Samalla osallistuminen vahvistaa kansallista puolustuskykyä, sillä vaativissa olosuhteissa hankittu kokemus parantaa sotilaallisia taitojamme varautua aikoihin, joita emme koskaan halua kokea, mutta joihin on aina varauduttava. 

Tällä hetkellä osallistumme 12 sotilaalliseen rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioon, ja vuosien aikana kokemusta on Suomelle kertynyt yli 30 operaatiosta. Israelin ja Egyptin välillä olleiden vihollisuuksien lopettamiseen Suezilla tähdänneestä YK-operaatiosta v. 1956 lähtien on lähes 50 000 suomalaista palvellut jo rauhanturvaaja- ja kriisinhallintatehtävissä.

Maailma ja sitä myötä kriisinhallintatehtävien toteuttamistapa on muuttunut näinä vuosina paljon. Varusteet ja yhteydenpitomahdollisuudet läheisiin ovat parantuneet. Kansainvälisen toimintaympäristön ja konfliktien luonteen muututtua kriisinhallintaoperaatioista on tullut kokonaisvaltaisempia ja monimutkaisempia. Kriisinhallintaan osallistuvalta henkilöstöltä edellytetään kykyä toimia vaativissa tehtävissä vaikeissa olosuhteissa, jotka sisältävät monenlaisia riskitekijöitä. Sekä sotilaallisen kriisinhallinnan että siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivat kohtaavat fyysisten rasitusten lisäksi erityistä psyykkistä kuormitusta. 

Tietoisuus riskeistä ei kuitenkaan ole koskaan estänyt suomalaisia kantamasta vastuutaan kansainvälisen rauhan hyväksi. Ammattitaito, luotettavuus ja puolueettomuus ovat olleet suomalaisille rauhanturvaajille ominaisia piirteitä, joita on arvostettu ja yhä arvostetaan korkealle varsinkin vaikeissa olosuhteissa.

Rauhanturvaoperaatioiden tarve jatkuu suurena, ja YK:lla on tällä hetkellä kentällä enemmän rauhanturvaajia kuin koskaan aiemmin. Vaikka suomalaisia ei ole nyt maksimimäärää kriisinhallintatehtävissä, Suomi lisäsi osallistumistaan YK:n UNIFIL –operaatioon lähettämällä 160 sotilaan lisäjoukot Libanoniin pari viikkoa sitten. Ranska pystyi vapauttamaan näin omia joukkojaan Libanonista sisäisen turvallisuutensa parantamiseen. Kansainvälinen yhteistoiminta ja lisääntyvä apu valtioiden kesken poikkeustilanteissa vaikuttaa osaltaan jatkossa yhä enemmän myös rauhanturvaamiseen.

Hyvät ystävät!

Rauhanturvaamista työnä arvostetaan ja työtehtäviin hakeudutaan aktiivisesti. Samalla tavoin kun itsensä likoon laittavat rauhanturvaajat ottavat omalta osaltaan vastuun kriisipesäkkeiden turvallisuuden ja rauhan ylläpitämisestä, myös heidät maailmalle lähettävän tahon eli Suomen valtion on kannettava vastuu lähettämistään joukoista. Rauhanturvaaminen on tärkeä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa ja tehtävämme on huolehtia rauhanturvaajista heidän tehtäviensä aikana ja myös sen jälkeen. On sekä yhteiskunnan että myös jokaisen palveluksessa olleen etu, että kriisinhallintatyössä joko henkisesti tai fyysisesti mahdollisesti kovia kokenut rauhanturvaaja kuntoutuu palveluksensa jälkeen.

Rauhanturvaajien oikeudesta saada parempi turva onnettomuuksien varalle onkin puhuttu pitkään. Viime joulukuussa hyväksyimme eduskunnassa hallituksen esityksen sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä. Lakiuudistus toi sotilastapaturmia koskevan lainsäädännön ajan tasalle ja paransi palveluksessa vammautuneiden rauhanturvaajien omaa turvaa. Korvausedellytyksissä otetaan nykyistä paremmin huomioon palvelusaikaiset olosuhteet, jotka lisäävät sairastumisen ja vammautumisen riskiä. 
 

Puolustusvaliokunnassa lausuntoa valmistellessamme pidimme tärkeänä sitä, että lakiin on sisällytetty myös erityinen säännös henkisen järkytysreaktion korvaamisesta.

Samalla korotettiin ansionmenetyskorvauksen vähimmäistasoa. Nämä ovat reiluja edistysaskeleita rauhanturvaajien asemaan.  

Viimevuotisen uudistuksen myötä myös kaikki kriisinhallintatehtävissä palvelleet saavat jatkossa veteraanistatuksen. Tämän vuoden alussa kaikille veteraaneille on lähetetty veteraanikortti, jonka avulla on tarkoitus vakiinnuttaa kansainvälisen esimerkin mukaisesti kriisinhallintaveteraani-käsite, kehittää kansallista tunnustusta sekä tukea palveluksen jälkeistä sopeutumista. 

Eduskunnassa käsittelyssämme ovat nyt parhaillaan kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevat hallituksen esitykset, jotka tuovat lisää tehtäviä Puolustusvoimille. Uusien lakien myötä tarkistetaan lisäksi kansainvälisiin tehtäviin lähtevien vakuutusturva, joka tullenee vaikuttamaan myös kriisinhallintatehtävissä toimiviin.


Hyvä juhlaväki, hyvät rauhanturvaajaveteraanit,

täällä Kainuussa kasvanut presidentti Urho Kekkonen lähetti ensimmäisen suomalaisten rauhanturvaajien joukon maailmalle. Hän kirjoitti vuonna 1975 joulutervehdyksessään operaatiossa olleille seuraavasti:

"Te, rauhanturvaajat olette lähettiläitä rauhan asiassa ja sen mukana vastuu tehtävien täyttämisestä on huomattava. Olen voinut todeta, että olette tämän vastuun kiitettävällä tavalla kantaneet, sillä paljon kiitosta ja arvostusta on suorituksistanne kantautunut tänne kotimaahan. Olen varma siitä, että tämä ei ole jäänyt huomaamatta maamme rajojen ulkopuolella."

Kuten alussa välittämäni terveiset kentältä kertoivat, on suomalainen rauhanturvaaminen ja sen arvostus jatkunut kiitettävällä tavalla näihin päiviin asti. Haluan myös omasta puolestani kiittää teitä kaikkia entisiä ja nykyisiä rauhanturvaajia, jotka olette toimineet rauhan, turvallisuuden ja ihmisoikeuksien hyväksi. Esimerkkinne kannustaa myös uusia sukupolvia tähän arvokkaaseen ja edelleen tarvittavaan työhön.

Jaa tämä sivu: