Puhe Kotiseutupäivien seminaarissa Kajaanissa 5.8.2016

Hyvät ystävät, tämän tilaisuuden tarkoitus...

Lisännyt: MariMaier 12. elokuuta, 2016

Hyvät ystävät,

tämän tilaisuuden aihepiiri maakuntauudistuksen merkityksestä kotiseututyölle on itselleni erityisen mieluinen. Juureni ovat syvällä Kainuun maaperässä ja maakuntaidentiteetti on minulla ja kainuulaisilla yleisesti hyvin vahva. Olen valmistunut hallintotieteiden maisteriksi aluetieteen alalta, joka on kiinnostunut tutkimaan alueen merkitystä, vuorovaikutusta ja kehittymistä.

Graduni koski Kainuun maakuntahallintokokeilua kainuulaisten päättäjien näkökulmasta ja sen vertailusta eurooppalaisiin aluehallintomalleihin. Muualla Euroopassa vahvojen alueiden malli ja itsehallinto on ollut jo pitkään arkipäivää. Suomi on ollut Euroopassa viimeisiä maita, joista puuttuu selkeä aluetaso, joka toimii myös kansanvaltaisesti. Satojen organisaatioiden pyörittämistä palveluista ja toiminnoista siirtyminen 18 maakuntaan vähentää hallintoa ja selkeyttää kansalaisille, mistä mikäkin taho vastaa ja antaa suoremman vaikuttamiskanavan vaalien, edustuksellisen päätöksenteon ja uusien osallistumismahdollisuuksien kautta.

Oma maakunta näkyy myös työtehtävissäni monella tavalla. Siviilityössäni yrittäjänä halusin luoda kotiseudustani ja sen vaaramaisemista tuotteita Kainuussa asuvien ja kävijöiden iloksi ja hyödyksi sekä tukea siten maakunnan matkailua ja muiden paikallisuudesta elävien yritysten tarjontaa. Kansanedustajan työssä on erityisen keskeistä kotiseudun, alueen ja maakunnan kehittäminen ja sen näkökulman esiintuominen päätöksenteossa. Aluekehittäminen yhdessä alueen yritysten, julkistahojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä verkostot alueen ulkopuolelle ja valtakunnan tasolla yhteisten kehittämistavoitteiden eteenpäin viemiseksi ovat elintärkeitä kotiseudun tulevaisuudelle.

Hyvät osallistujat,

maakunta- ja soteuudistuksen myötä sote-palvelut ja muitakin tehtäväaloja siirtyy maakuntiin. Kainuussa meillä on jo kokemusta noin vuosikymmenen ajan maakuntatasolla toteutettavista palveluista ja aluekehittämisestä myös itsehallinnon muodossa. Palvelut ovat säilyneet kuntataajamissa ja kunnissa olemme voineet keskittyä muihin tehtäviin ja kehittämiseen, mikä on ollut hyvä asia. Yleisellä tasolla Suomessa kunnat ovat tähän asti toimineet lähinnä palveluntuottajina ja perustaneet identiteettinsä tarjoamiensa palvelujen ympärille. Lähimpänä asukkaita jatkossakin säilyvien kuntien rooli tulee kuitenkin muuttumaan merkittävästi ja niiden pitää "löytää uudelleen itsensä".

Aluehallintouudistuksesta olevassa Sipilän hallituksen linjauksessa kunnan roolista vuoden 2019 jälkeen on todettu näin:
”Kunnat ovat paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä (yleinen toimiala) ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Kunnat vastaavat jatkossakin nykyisen lainsäädännön periaatteiden mukaisesti työllisyyden hoidosta ja edistämisestä. Kunnalla on edelleen vastuu seuraavista: osaamisen ja sivistyksen edistäminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, liikunta-, kulttuuri- ja muut vapaa-ajan palvelut, nuorisotoimi, paikallinen elinkeinopolitiikka, maankäyttö, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu.”

Kuntien lakisääteisten tehtävien karsimisen myötä ne pystyvät keskittymään ydintehtäväänsä, erityisesti elinvoimaan liittyvissä asioissa. Kunnan rooli voidaankin tulevaisuudessa nähdä paljon monipuolisempina kuin vain palveluiden tuottajana. Kunnan perusidea muuttuu ensisijaisesta palvelujen tuottajasta ihmisiä ja yrityksiä puoleensa vetävän elinvoiman tuottajaksi ja alueensa kehittäjäksi.

Kunnat voivat jatkossa paremmin sovittaa tehtävänsä omaan alueeseensa sopivasti, paikallisten tarpeiden sekä oman taloustilanteensa mukaisesti. Tämä vahvistaa eritoten paikallista vastuunottoa ja harkintaa ja tulee myös tasapainottamaan Suomen kuntarakennetta. Tulevaisuudessa pienillä kunnilla on yhtäläiset tai jopa paremmat mahdollisuudet menestyä, kun suurimmat kustannusten menopaineet ja muutokset jaetaan ja toteutetaan suuremmilla hartioilla yhteistyössä koko alueen ja valtion kanssa.

Palveluiden tuotannossa ja kehittämistyössä ei olekaan ratkaisevaa alueen tai kunnan koko, vaan toiminnan sisältö ja sujuvuus sekä joustavuus kuhunkin aikaan sopeutumisessa. Tämä sama pätee niin kunta-, alue- kuin valtiotasolla. Kuten ministeri Vehviläinen totesi aiemmassa tilaisuudessa, ei Vironkaan pärjäämistä pienenä valtiona kyseenalaisteta sen koon vuoksi.

Hyvät kotiseututoimijat,

yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa monia vaivaa juurettomuus. Globalisaation ja muuttoliikkeiden myötä ihmiset ovat koko ajan enemmän liikkeellä ja tulevaisuus monelle epävarma. Ihmisiä vaivaa usein ns. henkinen kodittomuus. Maakuntauudistus tuo oivan mahdollisuuden lisätä yhteisöllisyyttä ja kotiseutuylpeyttä sekä kasvattaa kuntalaisille juuret syvälle kotiseudun maaperään.

Kotiseututyölle tämä avaa uusia mahdollisuuksia ja sen merkitys kasvaa. Roolien muuttuessa jokainen kunta joutuu pohtimaan ja miettimään, millaisen omanlaisen imagon ja identiteetin ns. uusi kunta haluaa luoda. Oman identiteetin löytäminen on tärkeää ja tunnusomaista niin vahvoille yksilöille kuin yhteisöille. Tässä kehitystyössä on erittäin tärkeää, että siihen otetaan niin paikalliset asukkaat, yritykset ja järjestötoimijat mukaan. Omaleimaisuuden ja omien vahvuuksien nostaminen esiin on kunkin ihmisten yhteisönä toimivan kunnan "persoonan" kehittymistä ja antaa ihmisille merkityksen ainutlaatuiseen yhteisöön ja ympäristöön kuulumisesta.

Maakuntauudistus vahvistaa ja selkeyttää sekä maakunta- että kuntatason päätöksentekoa ja lisää suoraa demokratiaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tämä on olennaista alueen kehittämistyössä. Kun kuntalaiset ovat mukana oman alueensa kehittämisessä ja pystyvät edistämään oman asuinympäristönsä viihtyisyyttä, he myös sitoutuvat niiden ylläpitämiseen ja käyttämiseen. Yhteisen päätöksenteon myötä asioista tulee kuntalaisille konkreettisia ja yhteisiä asioita.

Mitä enemmän kuntalaiset kokevat oman maakuntansa ja kuntansa omakseen, sitä enemmän he haluavat myös toimia niiden hyväksi ja panostaa niihin omia ja yhteisiä resursseja. Tämä tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet niin maakunnan kuin kuntien menestymiseen tulevaisuudessa. Kotiseututyöllä on siis kokoansa isompi merkitys kehittämistahdon "jalostajana" ja uskon ja toivon, että se saa tulevasta maakuntauudistuksesta uutta pontta alleen.

Jaa tämä sivu: