Juhlapuhe Kainuun KyläGaalassa

Lisännyt: MarisannaJarva 25. marraskuuta, 2017

Hyvät kyläaktiivit ja juhlaväki,

kiitos lämpimästi kutsusta tulla puhumaan tänne yhteiseen juhlaanne! On ensinnäkin mukavaa, että tämä juhla pidetään omassa kotikunnassani ja yhdellä meidän vireistä kylistämme täällä Vaarankylällä. Tähän kylätaloon liittyy erityisen paljon hyviä muistoja oman elämäni varrelta. Monia tapahtumia tuli jälleen mieleen, kun ajoin tähän pihaan. Suurimpana niistä tietysti omat hääjuhlamme. Vuonna 2006 täällä Vaarantalolla juhlittiin Ilkan ja minun astumista avioon ja Pyykkösestä tuli Jarva.

Saan olla myös tänään täällä korkeatasoisessa seurassa ja arvostankin suuresti tätä porukkaa. Tähän saliin on kokoontunut joukko teitä kainuulaisten kylien selkärankoja, jotka laitatte paljon omaa aikaanne ja vaivaanne oman kotikylän kehittämiseksi. Se on hyvin kunnioitettavaa.

Eduskunnassa toimii monia eri teemoihin keskittyviä ryhmiä ja verkostoja ja tällä kaudella on perustettu vihdoin myös kylätoiminnan verkosto. Sen tilaisuuden yhteydessä tällä viikolla tapasin juuri Suomen Kylätoimijat ry:n edustajia. Kun kerroin olevani Kainuusta, niin he alkoivat heti kehua kainuulaisen kylätoiminnan edistyneisyyttä ja olivatpa joidenkin alueiden edustajat vähän kateudestakin vihreitä meidän kylätoimintamme tasosta.

Hyvät ystävät,

Kainuussa tehdään nyt jo maakunnan kolmatta tai jopa neljättä versiota. Olemmekin tässä kehittämistyössä valtavasti edellä muuta maata. Olemme laittaneet maakunta- ja soteuudistuksen perusasiat kuntoon maakuntatasolla jo yli vuosikymmen sitten kun muualla työ aloitetaan monelta osin aivan alusta. Meillä on nyt mahdollisuus mennä uudistamisessa syvemmälle ja kehittää maakuntaamme yhä tehokkaammin ja laajemmin toimivia palveluita ja toimintoja.

Maakunta- ja soteuudistukseen liittyvässä keskustelussa on keskitytty viime aikoina lähinnä julkisen ja yksityisen sektorin kädenvääntöön palveluiden tuottajina, ja ohitettu lähes täysin kolmannen sektorin merkitys. Nyt meillä on kuitenkin mahdollisuus keskittyä omassa Kainuun maakuntauudistuksessa eri sektoreiden ja toimijoiden vahvempaan yhteistyöhön ja rakentaa myös järjestöjen kanssa uusi kumppanuus kylien palveluiden kehittämiseksi. Tässä nousee esiin erityisesti kylätoiminnan rooli muuttuvassa toimintaympäristössä. Siitä on puhuttu pitkään, mutta miten se oikeasti tehdään?

Maakuntauudistuksessa on saatava aidosti kolmas sektori mukaan jo valmistelussa ja keskustelu aikaan siitä, mikä on meille sopiva tapa tuottaa palveluita. Toimijat meillä jo on, ja seuraavaksi on edettävä käymään läpi ja linjaamaan palveluista, sisällöistä ja myös hinnoista. Kaikkea ei voi tehdä talkoilla, vaikka se kylätoiminnan vahvuus onkin. Toimintaa järjestäessä on rahoituksen ja jatkuvuuden varmistaminen tärkeää myös järjestöille. Monille voi olla silti yllätys, mikä lopulta onkaan kokonaisuutena hyödyllisin tapa tuottaa palveluita, eikä järjestö välttämättä olekaan sieltä huonoimmasta päästä.

Uudessa maakunnassamme onkin aika saada kumppanuus kuntoon. Malleja palveluiden ja kumppanuuden kehittämiseen kokonaisuutena löytyy jo esimerkiksi säännöllisestä ja tavoitteellisesta yhteistyötä linjaavista kumppanuussopimuksista ja yhteistyön muodoista sopivasta kumppanuusohjelmasta kuten Metsäkeskuksella. Lapissa on käytössä järjestöstrategia ja järjestökehittämiseen kuuluu myös palvelutuotannon edistäminen maakunnallisten toimijoiden kanssa. Meillä on mahdollisuus luoda omaan palvelutuotantoomme vahva oma kainuulainen sopimus- ja toimintamalli, jossa kaikki voittavat.

Hyvät juhlivat kyläaktiivit,

Toinen uusi aihe, josta olen itse ollut innostunut viime aikoina, on liikenteen kehittyminen teknisesti maaseudun ja koko maan kuljetusmahdollisuuksia kasvattaen. Toimivampia matkaketjuja rakennetaan aivan pian eri liikennemuodot yhdistäen ja tarjoten ovelta ovelle-matkalippuja etenkin matkailua tukemaan.

Pidemmällekin ollaan menossa. Kuskittomat autot ja pienet robottikuljettimet kyläteillä ja tarvittaessa ilmassakin tuovat aivan uusia mahdollisuuksia toimia, elää, asua ja yrittää paikasta riippumattomasti, kun ruoka voidaan tuoda jatkossa suoraan kaupasta jääkaappiin ja yrittäjä saa tuotantomateriaalinsa suoraan metsän keskellä asuessaan nopeasti ja voi myös toimittaa tuotteet yhä suoremmin asiakkaalle ilman valtavia kustannuksia. Tämä kehitys tulee jo meidän elinaikanamme, vaikka tällainen tieteisvisiointi tuo helposti vielä hymynkareen omillekin kasvoille.

Jo ennen näiden kuljetusrobottien tuloa meillä on kuitenkin mahdollista jo nykyisten kyytien ja kuljetusten järkevällä yhdistelyllä palvella kylien ja erilaisten kaupunginosien kehittymistä ja asukkaiden tarpeita nykyistä paremmalla ja silti kustannustehokkaalla tavalla. Maa- ja metsätalousministeriön alla toteutetussa hankkeessa on nyt selvitetty maaseudun monipalveluliikenteen kehittämistä. Tarkemmin hankkeen sisällöstä ja tuloksista kerrotaan tuoreessa raportissa (luettavissa osoitteessa www.kase.fi/kyytiin).

Hankkeen myötä hahmottui etenkin yhteiskunnan korvaamien ja tukemien kuljetusten moninaisuus ja se, kuinka harmillisen vähän näiden eri kuljetusten välillä vielä tehdään yhteistyötä. Vähäinen yhteistyö heijastuu lähes suoraan mm. siihen, kuinka paljon julkiselta sektorilta kuluu kuljetuksiin henkilö- ja taloudellista resurssia (ks. KUVA).

Usein julkisesta liikenteestä keskustellessa puhutaan lähinnä vain esimerkiksi joukkoliikenteestä ja bussivuoroista. Maanteillä ja etenkin maaseudulla liikkuu kuitenkin hyvin monenlaista liikennettä, jota tuetaan tai hankitaan julkisilla varoilla. Raportissa onkin keskitytty kuljetusten tarkasteluun kuntanäkökulmasta yhdessä sote-kuljetusten ja ELY-liikenteen kanssa. Raportti antaa hyvää pohjatietoa, ajatuksia ja vinkkejä niin kunta-, maakunta- tai valtiontasolla työskenteleville, alan yrityksille sekä muille aiheesta kiinnostuneille etenkin nyt, kun maakuntauudistus, sote-uudistus ja liikennepalvelulaki muuttavat kuljetuksiinkin liittyvää hallintoa voimakkaasti.

Raportissa selkeytyi myös käsitys siitä, millainen henkilöliikenteen ja kuljetuksien toimintamalli sopii maaseutuympäristöön. Sopivan toimintamallin elementtejä löytyi runsaasti. Esimerkiksi kuntatasolla muissa kuin säännöllisissä koulukuljetuksissa on suunnattava liikennetarjontaa kutsuun perustuvaksi ilman säännöllistä aikataulua ja reittiä. Digitalisaatiota tulee hyödyntää ja mahdollistaa sen avulla paljon laajemmat toiminnot, kuten älyapplikaatiolla reaaliaikainen tarjonnan seuranta ja tilaaminen, mahdollisesti myös maksaminen. Eri hallintokuntien väliset kuljetustarpeet tulee yhteen sovittaa, henkilö- ja tavarakuljetuksia yhdistellä sekä kuljetustarjonnasta tiedottaa monikanavaisesti ja jatkuvasti. Soveltuvia reittejä tulee yhteiskilpailuttaa ELY:n ja kunnan sekä sairaanhoitopiirin ja kuntien kesken.

Meillä on siis varaa kehittää hyvin paljon kylien, kaupunginosien ja niiden asukkaiden tarvitsemia palveluita yhdessä. Kokeiluhengessä on aika laittaa liikkeelle uusia keinoja, kun vanhat eivät enää toimi. Haluaisimmeko olla tulevaisuuden keinoissa kehityksen kärjessä ja lähteä kokeilemaan uutta omaa palvelu- ja liikennemalliamme kylien Kainuuseen, näyttäen jälleen mallia muulle Suomelle?

Hyvät kylätoimijat,

Suomi rakentuu kylistään, kunnistaan ja maakunnistaan yhdessä. Ilman niitä emme olisi se omaperäinen kokonaisuus ja hyvinvointimaa, jossa nyt elämämme.

Toivotankin iloista ja tulevaisuuteen katsovaa Suomen 100-vuotisjuhlaa meille kaikille!

Jaa tämä sivu: