Kannanotto 19.3.2019

Kansanedustajat Ala-Nissilä ja Jarva jättivät kirjalliset kysymykset ALV alarajan nostosta ja tulorekisterilain harrasteseuroille aiheuttamista ongelmista: ”Järjetön byrokratian lisäys harrasteseuroille”

Lisännyt: MarisannaJarva 20. maaliskuuta, 2019

Kansanedustajat Ala-Nissilä ja Jarva jättivät kirjalliset kysymykset ALV alarajan nostosta ja
tulorekisterilain harrasteseuroille aiheuttamista ongelmista: ”Järjetön byrokratian lisäys harrasteseuroille”

Kansanedustajat Olavi Ala-Nissilä (kesk) ja Marisanna Jarva (kesk) jättivät tiistaina 19.3.2019 kaksi kirjallista kysymystä. Ensimmäisen ALV:n alarajan nostoon liittyvästä selvityksestä ja toisen tulorekisterilain harrasteseuroille aiheuttamista ongelmista.

Budjettiriihessä elokuussa 2018 sovittiin, että Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta pyydetään kattava selvitys yritysten arvonlisäveroalarajan muuttamisen taloudellisista vaikutuksista. Kansanedustajat toivovat nopeita toimia.

- Päätös selvitykseen ryhtymisestä on tärkeä ja asia pitää saada etenemään nyt. Selvitys tarjoaa tutkittua tietoa noston vaikutuksista yrittäjien, työllisyyden ja verotulojen kannalta. Sen jälkeen ei tarvitse argumentoida enää vain verotulomenetysten näkökulmasta. Arvonlisäveron alarajan nostolla olisi pienyrityksille merkittävät positiiviset vaikutukset, Marisanna Jarva kertoo.

Arvonlisäveron alarajan nostoa puoltaa EU-komission linjaus ja tieto siitä, että useimmissa EU-maissa raja on merkittävästi korkeampi kuin Suomessa tällä hetkellä oleva 10 000 euroa. Rajojen nostosta huolimatta Suomessa käytetyt rajat poikkeavat vielä suuresti muista Euroopan maista, joissa alv-velvollisuuden raja on yleisesti n. 30 000—50 000 euroa tai osassa jopa vieläkin suurempi.

- Erityisesti arvonlisäveron alarajan nosto parantaisi etenkin eri puolilla Suomea työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä ja kannustaisi osaltaan yhä useampaa suomalaista yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen. Suomessa on saatu hyvä pöhinä päälle erityisesti Varsinais-Suomessa ja Kainuussa. Seuraava askel on se, että saamme kaikki mukaan kasvuun. ALV alarajan nosto voisi olla yksi keino osallistavan kasvun luomisessa, Ala-Nissilä linjaa.

Jarva ja Ala-Nissilä kysyvät myös mediassakin käsitellystä tulorekisterilakiin liittyvästä ongelmasta. Pienten urheilu- ja harrasteseurojen on ilmoitettava tulorekisteriin pienimmätkin palkinnot.

- Tämä on lisännyt seurojen järjestämien tilaisuuksien ja kilpailujen byrokratiaa huomattavasti. On mahdollista, että tämä paperityö ja byrokratia ajavat seurat lakkauttamaan jopa perinteistäkin toimintaansa. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista. Asia on huolestuttava, koska seuratoiminta on monien paikkakuntien elinvoiman kannalta ratkaisevan tärkeää, Jarva toteaa.

Kuluvalla vaalikaudella on toteutettu säännösten sujuvoittamisen kärkihanketta, jota Olavi Ala-Nissilä on koordinoinut. Marisanna Jarva on toiminut keskustan työtä ja yrittämistä käsittelevän norminpurkuvalmisteluryhmän vetäjänä.

- Norminpurkuhankkeen ytimessä on ollut turhien ja ylimääräisten normien purkaminen ja lainsäädäntötyön sujuvoittaminen. Kukin ministeriö on osallistunut työhön ja uudenlaista viranomaisten yhteistyötä on myös kyetty synnyttämään. Kuitenkin tulorekisteristä säädettäessä on päässyt syntymään uutta, turhaa byrokratiaa, Ala-Nissilä toteaa.

Jaa tämä sivu: