Puhe Kainuun KasvuPolku-infotilaisuudessa Kajaanin Biorexissä 20.1.2016

Hyvät kuulijat, on ilo saada tuoda valtiovallan...

Lisännyt: MariMaier 21. tammikuuta, 2016


Hyvät kuulijat,

on ilo saada tuoda valtiovallan tervehdys tähän KasvuPolku –tapahtuman infotilaisuuteen!

Päivän aihe on lähellä sydäntäni. Olen itse kasvanut vahvasti yrittäjähenkisessä ympäristössä perheyrityksen elämää seuraten. Toimin itse pienyrittäjänä sekä aiemmissa töissäni Intotalolla ja KAMK:lla sain tukea erityisesti nuorten yrittäjyyteen kannustamista ja käytännön kokeiluja.  Yritystoiminnan edellytyksiä ja mahdollisuuksia viemme nykyään eduskunnassa vahvasti yhdessä eteenpäin, siitä kohta vielä hieman enemmän.

Arvoisa yleisö,

Yrittäjyys on ollut viime vuosina Suomessa vahvassa kasvussa. Yrittäjien määrä on Suomessa kasvanut neljän viime vuoden aikana lähes kymmenellä prosentilla ja onneksi täällä Kainuussakin olemme päässeet vihdoin pienoiseen kasvuun.

Suomi on tutkimusten mukaan kymmenen yrittäjähenkisimmän maan joukossa ja yrittäjyys kiinnostaa noin kolmasosaa suomalaisista. Tulokset eivät sinällään yllätä, sillä jos vertaillaan yrittäjyyden edellytyksiä, Suomi on kärkipäässä. Kehittynyt infra ja kouluttautunut työvoima luovat yrittäjyydelle hyvät puitteet.

Sen sijaan liiallinen byrokratia, epäkannustava verotus ja puutteellinen sosiaaliturva ovat tuntuneet monelle yrittäjän aloittamisesta haaveilleelle liian suurilta riskeiltä ja yrityksen perustaminen on kariutunut.

Tietyt pelisäännöt toki tarvitaan, mutta joustamattomina ja liialliisina erilaiset normit ovat muuttuneet käytännöllisen toiminnan esteeksi. Turhilla rajoitteilla estetään hyvien ajatusten toimeenpano ja pahimmassa tapauksessa uusien yrityksien ja työpaikkojen syntyminen. Näitä kasvua estäviä muureja tulemme kaatamaan nyt urakalla.

Hyvät kuulijat,

Sipilän ensimmäisen hallituksen ja meidän lainsäätäjien tehtävänä on saada yrittäjyys yksinkertaisemmaksi sekä työllistäminen ja työn vastaanottaminen kannattavammaksi. Hallituksen linjaus panostaa yritysten, yrittäjyyden ja kotimaisen omistajuuden vahvistamiseen on juuri oikeansuuntainen.

Erilaisten normien purkaminen tulee helpottamaan niin työllistämistä kuin myös yrittäjien ja jokaisen kansalaisen arkea. Vetämässäni yritystoiminnan ja investointien helpottaminen  -työryhmässä laitoimme viime syksyn aikana yli 30 byrokratianpurkuehdotusta ministeriöille eteenpäin, joten konkreettista helpotusta on luvassa jo päätettyjen keinojen perään.

Hallituksen veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Tavoitteena on tehdä Suomesta kilpailukykyisempi myös uudistamalla yrittämisen, omistamisen ja investoimisen verotusta. Yritysten maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys mahdollistetaan, jotta yritykset eivät joudu toimimaan enää pankkeina maksuaikojen pidentyessä.

Hallitusohjelmaan on vihdoin saatu myös perintöveron kevennys, jonka myötä uudelle yrittäjäpolvelle tulee parempi mahdollisuus kehittää toimintaa, investoida ja palkata lisää työntekijöitä.
Hallitus selvittää myös parhaillaan mahdollisuutta yrityksen tuloista tehtävän varauksen käyttöönottoon investointien edistämiseksi, sillä malli on toiminut hyvin muissa maissa.

Hyvät kuulijat,

lähes kaikki yritykset aloittavat pienestä. Jokaisen suomalaisen kynnys aloittaa pienimuotoinenkin yritystoiminta tulee siksi laskea mahdollisimman alas. Erityisesti monia sosiaaliturvassa ja yrittämisen aloittamisessa olevia tuloloukkuja on vähennettävä.

Hieman helpotusta pienyrittäjän sosiaaliturvaan toi vuoden alusta voimaan tullut laki siitä, että pienyrittäjän ei tarvitse lopettaa yritystään saadakseen työttömyysturvaa. Itsensä työllistävillä keikkatyöntekijöillä työttömyysturva säilyy kuten ennenkin ja TE-toimistojen tulkintaohjeistusta selvennetään aikaisemmasta.

Työttömäksi joutuneen tulee palkkatyön etsimisen rinnalla olla yhtä mahdollista työllistää itsensä. Tavoitteena on, että jatkossa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksamista voidaan jatkaa määrätyn ajan työttömän ryhtyessä yrittäjäksi. Valtiolle kustannusneutraali muutos auttaisi merkittävästi luomaan kaivattuja yrityksiä ja työpaikkoja ympäri Suomen. 

Asiasta on neuvoteltu jo viime hallituskaudella, mutta yrittäjyyttä ei ole valitettavasti osattu vielä nähdä tasa-arvoisena työllistymismahdollisuutena palkkatyön rinnalla. Ruotsissa työttömyysturvaa on kuitenkin jo mahdollista käyttää yrityksen kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Työpaikka on oltava mahdollista luoda itse, jos sitä ei ole valmiiksi tarjolla. 

Myös yrittäjän perheen sosiaaliturvaa on  parannettava ja tämä asia on myös etenemässä. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös perustulon kokeilu. Perustulo purkaisi merkittävällä tavalla byrokratiaa ja helpottaisi työn vastaanottamista. Malli madaltaisi myös kynnystä aloittaa yritystoiminta. Kun perustoimeentulo olisi perustulon avulla turvattu, myös yritykseen uskallettaisiin investoida enemmän.

Hyvät ystävät,

Yhtenä ongelmana suomalaisessa PK-yrityskentässä on myös pääomasijoittajien puute. Ne joilla varallisuutta on, sijoittavat harvoin kotimaisiin yrityksiin. Täällä Kainuussakin törmää usein siihen, että toiminta-ajatus ja osaaminen sekä pääomat ovat harvoin yhdellä ja samalla henkilöllä tai yrityksellä. Moni hyvä investointi jää toteutumatta, koska pääomat puuttuvat.

Yksi keino ratkaista ongelma voisi olla Isossa-Britanniassa käytössä oleva valtion antama verohelpotus pienyritykseen sijoittavalle. Britannian mallissa sijoittaja voi yleensä vähentää puolet sijoituksen määrästä seuraavan vuoden veroissaan. Tällä mallilla hyville ideoille olisi huomattavasti helpompi kerätä rahaa ja mahdollistaa kasvuhalukkaiden yritysten tavoitteita.

Hyvä kuulijat,

Meillä Suomessa on tapahtunut edistystä yrittäjämyönteisyydessä viime vuosina, sillä viimeaikaisten tutkimusten mukaan merkittävä osa nuorista pitää yrittäjyyttä kiinnostavana uravaihtoehtona. Oli ilo lukea loppuvuodesta julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan kaikista alle 25-vuotiaista yli 40 prosenttia on kiinnostunut yrityksen perustamisesta ja korkeakouluopiskelijoistakin viidennes pitää yrittäjäksi ryhtymistä todennäköisenä vaihtoehtona.

Jotta mahdollisimman suuri osa nuorista uskaltaisi toteuttaa haaveensa, tulisikin yrittäjyysopintoja tarjota laajasti opiskelijoille – alasta ja koulutusasteesta riippumatta. Yrittäjyysopinnot hyödyntävät halukkaita opiskelijoita siinä vaiheessa kun he haluavat itse myydä ja markkinoida omaa tuotettaan. Mutta yrittäjyysopinnoilla on suuri merkitys myös korkeakoulujen tutkimustulosten kaupallistamisessa.

Yhteistyö jo olemassa olevien yritysten kanssa on tärkeää: Mitä paremmin tutkijoilla ja koulutusalalla on ymmärrys markkinoiden tarpeista ja toiminnasta, sitä paremmin näitä vaiheita voidaan ottaa huomioon tutkimus- ja kehitysprojektien aikana. Tämän lisäksi on tärkeää oppia myös testaamaan uusia tuotteita oikeiden asiakkaiden kanssa jo yritystoiminnan alusta lähtien, jotta kehitetyt tuotteet vastaavat tarpeita ja voivat pärjätä markkinoilla.

Tulevaisuudessa yhtenä ratkaisuna yritysyhteistyön ja talouden tarpeisiin perustuvan tutkimuksen lisäämiseen olisi myös pk-yrityksille annettava innovaatioseteli, jolla yritykset voisivat tehdä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Tämä olisi hyvä työkalu myös kainuulaisille, pääasiassa pienemmän mittakaavan yrityksille tuotteiden tehokkaammaksi kehittämiseksi.

Hyvä KasvuPolku-yleisö,

Yrittäminen täällä pohjoisessa Euroopan reuna-alueilla vaatii sinnikkyyttä, luovuutta ja uskoa omaan tekemiseen. Tarvitaan uskallusta lähteä heittämään verkkoja myös vieraille kalavesille ja vahvaa uskoa omaan osaamiseen. 

Suomen ja muun Euroopan talouskasvu voi olla hidasta vielä pitkään. Silti meidän ei ole syytä jäädä surkuttelemaan tilannetta. Yrittäjyys on ennenkin kantanut Suomea vaikeiden aikojen yli. Uskon, että jokainen täällä tekee täysillä töitä käänteen tekemiseksi ja uuden kasvun luomiseksi – siitä myös tämä tilaisuus on osoitus!  Tätä vahvistaa myös viime syksyn Kainuun yritysbarometri, voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä oli maan keskiarvoa suurempi.

Me päättäjät voimme luoda edellytykset yrittäjyydelle, teissä yrittäjissä on sitten se potku, sisukkuus ja sinnikkyys, jolla saamme Suomen talouden kasvuun. On aivan mahtavaa, että viime vuoden KasvuPolku-finaalissa 80 parhaan joukossa nähtiin 5 kajaanilaista yritystä ja hienoa nähdä, että tänäkin vuonna KasvuPolku-mittelöihin on hakemassa suuri joukko kainuulaisia yrityksiä. Juuri teidänlaisianne tarvitsemme! Onnea ja menestystä tulevalle KasvuPolulle!

 

Jaa tämä sivu: