Kolumni: Suomenmaa

Keskittäminen myrkkyä pienyrityksille

Lisännyt: MarisannaJarva 28. tammikuuta, 2014

Keskusta on tunnetusti haka kunta-asioiden hoidossa. Alueiden elinvoimalle vähintään yhtä tärkeitä ovat paikalliset pk-yritykset, joiden pärjääminen menee usein käsi kädessä julkisen päätöksenteon kanssa. Mitä vaikutuksia lähiaikojen muutoksilla ja päätöksillä kunnissa, valtiossa ja EU:ssa on suomalaiselle pienyrittäjälle?

Vaikka palveluiden keskittämisessä haetaan usein säästöjä julkisen puolen menoihin, vaikutukset ulottuvat myös alueen ostosliikenteeseen, yritysten liikevaihtoon ja työpaikkoihin usein negatiivisesti. Julkisten palveluiden sijoittumisellaon suuri vaikutus yksityiseen sektoriin: jos sote-palvelut keskitetään alueen kaupunkiin tai kuntaliitosalueen keskukseen, on etenkin erikoisliikkeillä ja ruokakaupoilla suuri riski valua asiointiliikenteen vuoksi samaan taajamaan tai loppua kokonaan. Asiointikäyntien keskittyessä ovatkuluttajat ja koko alue lopulta häviäjä, kun kilpailu ja yritysten määrä konkreettisesti vähenee.

Kuntien ja valtion työpaikkojen keskittäminen ei suoraan tarkoita työntekijöiden muuttamista perässä.  Asuinkunnan yritykset joutuvat kuitenkin taistelemaan asiakkaistaan työpaikkakunnan usein suurempien kilpailijoiden kanssa, koska monet siirtävät päivittäisruokaostoksensa ja muitakin hankintojaan työmatkojensa oheen. Toinen kysymys on, säästääkö isommassa kauppamarketissa käynti todella aikaa tai rahaa ja saako asiakaspalvelua. Konkreettisia laskelmia omista ostoksista tehdessä moni yllättyykin.

Paikallisille yrityksille ovat elintärkeitä niin asiakas uskollisuus kuin julkiset hankinnatkin. Euroopan parlamentti hyväksyi viime viikolla uuden julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön, joka helpottaa pienyritysten osallistumista kilpailutuksiin, kun hankinnat on pilkottava jatkossa pienempiin osiin. Kokeneetkin yritykset ovat jääneet suurien, usein ylikansallisten yhtiöiden jalkoihin liian laajojen hankintojen kilpailutuksissa, minkä seurauksena esimerkiksi paikalliset ambulanssiyritykset ovat joutuneet lopettamaan. Huonona puolena direktiivi lisää kuitenkin sääntelyä, jotka tuovatpienyrityksille haasteitamm. ympäristövaatimuksina ja tarjousasiakirjojen teossa. Suomi jo valmistelee vuonna 2016 voimaan tulevia lakimuutoksia, joista on tehtävä mahdollisimman joustavia, jotta hyvä muutos ei vesity.

Alueilla ja kunnissa on pohdittava jatkuvasti, mihin päätökset ohjaavat ostosliikennettä ja yrityksiä. Mihin päättäjänä voi sitten vaikuttaa? Palveluverkoston muutoksia ja muita isoja päätöksiä valmisteltaessaetenkin keskuskaupunkeja ja taajamia ympäröiville alueilleon tehtävä aina maaseutuvaikutusten ja/tai yritysvaikutusten arviointi.Julkisia hankintojavoi osin jo nyt ja jatkossa on jopa jaettavapienempiin osiin.Liian harvoin käytetyllä neuvottelumenettelyllävoi myös ajaa paikallisia yrityksiäsisäänhankintojen kriteereihin ja toteuttajiksi.Paikallisten palvelujen käytön lisäämiseksi voi tehdäkampanjoita ja ostoetujärjestelmiä alueen asiakkailleyritysten, kuntien ja elinkeinojen kehittämistahojen kanssa.

Lisää keinoja ja kannustimia on jo ja tulee luoda edelleen pienten kuntien elinvoimaisen kaupan ja yritystoiminnan kehittämiseksi. Yrittäjyys on parasta aluekehittämistä.Siksi Keskustan on oltava ykkönen myös pienten kuntien yritysten puolustajana.

Marisanna Jarva
Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja
Paltamo, Kainuu

Jaa tämä sivu: