Kolumni Kainuun Sanomissa 9.6.2017

Kohti kansanvaltaista aluehallintoa

Lisännyt: MariMaier 09. kesäkuuta, 2017

Tänä vuonna päätettävä sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen muutoksia, joita Suomessa on tehty.  Soten ollessa keskiössä aluekehittämiselle tärkeä maakuntauudistus on jäänyt keskustelussa vähemmälle huomiolle. Osa uudistuksen vastustajista on antanut myös ymmärtää, että maakuntien perustaminen olisi vain valtapolitiikkaa ja takapajuinen malli. Asia on kuitenkin juuri päinvastoin. 

Kun Kainuussa kokeiltiin maakuntahallintoa, tein aiheesta gradun, jossa selvitin maakuntamallin vaikutuksia ja vertailua muihin Euroopan maihin. Muualla maakunnan tyyppiset alueet ovat olleet arkipäivää jo pitkään ja kehittynyt osassa maita hyvin vahvoiksi. Suomi onkin Euroopassa viimeisiä maita, joissa siirrytään alueelliseen itsehallintoon. 

Uudistus vahvistaa kansanvaltaa ja rakentaa omatoimisten ihmisten Suomea. Maakuntien valtuustot valitaan suorilla vaaleilla ja toimivaltaa siirretään etenkin valtiolta alueille. Ihmiset saavat päätösvaltaa kotiseutunsa asioihin sen sijaan, että asiat saneltaisiin ylhäältäpäin. Myös byrokratia vähenee, kun sadoista toimijoista siirrytään 18 maakuntaan.

Kokonaisuutena on kysymys koko Suomen tasapainoisesta rakentamisesta. Elinvoima syntyy kehittyvissä maakunnissa ja kotikunnissa, ja keskeistä on siksi luoda parempia palveluita yritystoiminnan ja kasvun tukemiseen. Jo nyt Uudenmaan ulkopuolella tehdään 2/3 Suomelle elintärkeästä viennistä. Maakunnissa olevan yritystoiminnan kivijalkoja tulee siksi edelleen vahvistaa, jotta koko Suomi pärjää.

EU:ssa on aina ollut selkeä linja siitä, että aluekehittämisen resursseja käytetään valtakunnallisten erojen tasapainottamiseen sekä kunkin alueen kehityskohteisiin ja päätökset niistä tehdään lähellä. Tämä sama tavoite ei ole aiemmin kuitenkaan määritellyt kansallista aluepolitiikkaamme yhtä vahvasti.

Viime eduskuntavaaleissa vahvemman aluekehityksen ja hajautetun yhteiskunnan puolesta puhuneille annettiin tuki. Tutkimusten mukaan kaupungistumisesta huolimatta suomalaiset haluavat pitää koko Suomen asuttuna ja maaseudulle olisi muuttajia, kun vain työpaikkoja löytyy. Valtaosa haluaa asua väljästi omaa rauhaa tarjoavilla alueilla, ja tämä suomalaiselle tyypillinen toive ei näytä muuttuneen.

Päätöksenteossa tulee toteuttaa niitä tavoitteita, mitä ihmiset haluavat, eikä pelkästään niitä, mitkä markkinaehtoisesti tapahtuisivat. Maakuntauudistuksella annetaan keinoja vastata ihmisten perimmäisiin toiveisiin kotiseutunsa kehittämisessä, alueellisessa tasa-arvossa ja omissa valinnoissaan.

 

Jaa tämä sivu: