Kolumni Kalevassa 24.2.2016

Koulutuksen haasteita ja uudistamista

Lisännyt: MariMaier 24. helmikuuta, 2016

Koulutus muodostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden jälkeen toiseksi suurimman osuuden valtion budjetista. Suomen vakavan taloustilanteen vuoksi säästöt kohdistuvat kaikille hallinnon aloille – myös koulutukseen.

Kritisoidessa leikkauksia on helppo kuitenkin unohtaa asian toinen puoli. Korkeakoulujen rahoitus on viimeisen kymmenen vuoden aikana tuplaantunut ja leikkausten jälkeenkin rahoitusasema on hyvä: pelkästään yliopistojen budjettirahoitus on yli 1,8 mrd. ollen vuoden 2011 tasolla. Leikkaus on siten noin 4%.

Raha ei takaa laatua. Rahoituksen kasvusta huolimatta olemme jääneet kilpailukyvyssämme muita Euroopan maita jälkeen. On ymmärrettävää, että on vaikea muuttaa totuttuja toimintatapoja, ellei ole pakko. Niukkuus voi kuitenkin ohjata tekemistä oikeisiin asioihin. Koulutussäästöjä toteutetaan uudistamalla koulutus vastaamaan tulevaisuuden tarpeita: tarvitaan tiiviimpi yhteys työelämään, yrittäjyyteen kannustamista, jokaisen nuoren pitämistä mukana yhteiskunnassa sekä uusien ajatusten ja innovaatioiden synnyttämistä toteutukseen asti.

Uudistusten tavoitteena on mm. edesauttaa opiskelijoiden nopeaa valmistumista mahdollistamalla joustavat opintopolut koulutusasteiden välillä sekä mahdollistaa opiskelu täysipainoisesti myös kesäaikaan. Siirtymistä työelämään helpotetaan väljentämällä julkisten virkojen kelpoisuusehtoja ja pätevyysvaatimuksia, jolloin myös alemmalla korkeakoulututkinnolla on helpompi työllistyä ja osaajien ja kysynnän tarjonta kohtaavat toisensa paremmin.

Korkeakouluja kannustetaan pohtimaan painopistealueitaan ja keskittymään omiin vahvuuksiinsa entistä selkeämmin. Profiloitumista tuetaan hallituksen kärkihankerahoituksella lähes 90 miljoonan euron verran. Koska korkeakouluilla on tärkeä merkitys alueen elinkeinojen kehittämiselle ja työpaikkojen syntymiselle, on jokaisessa maakunnassa oltava korkeakoulu myös tulevaisuudessa.

Alueiden pk-yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöhän kannustetaan entistä enemmän. Oulussa Demola –toimintamalli on loistava esimerkki hallituksen toivomasta yhteistyöstä: yritykset saavat ratkaisun ongelmaansa, opiskelijat syventävät ammattiosaamistaan ja parhaassa tapauksessa opiskelija työllistyy yhteistyön myötä. Juuri näitä hyviä käytäntöjä tulee laajentaa. Yhteistyötä tukisi myös innovaatioseteli, jolla pk-yritykset voisivat tehdä omaan toimintaansa liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä korkeakoulujen kanssa. Mallia viedäänkin parhaillaan eteenpäin.

Maamme haasteellisessa taloustilanteessa tarvitsemme osaajia nyt enemmän kuin koskaan. Tämän vuoksi säästöt on nähtävä myös kehittymisen mahdollisuutena. Nyt on tärkeää keskittyä siihen, mikä on olennaista suomalaisen osaamisen vahvistamiseksi tulevaisuudessa.

 

Jaa tämä sivu: