Kolumni Kainuun Sanomissa 26.2.2016

Koulutuksen uudistaminen keskiössä

Lisännyt: MariMaier 26. helmikuuta, 2016

Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta Sipilän hallitus on asettanut koulutukseen tärkeitä tavoitteita: hallituskauden loppuun mennessä koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt, syrjäytyvien nuorten määrä on vähentynyt ja työelämään siirtyminen helpottunut. Viemme näitä tiiviisti eteenpäin kärkihankkeiden toimenpiteillä ja rahoituksella sekä yhteistyöllä koulutustoimijoiden kanssa.

Opiskelijoiden ripeämpää valmistumista tuetaan mahdollistamalla joustavat opintopolut koulutusasteiden välillä sekä opiskelu myös kesäaikaan. Siirtymistä työelämään puolestaan helpotetaan tiiviillä yhteistyöllä yrityselämän kanssa sekä väljentämällä tiettyjen julkisten virkojen kelpoisuusehtoja ja pätevyysvaatimuksia. Näin osaajien kysyntä ja tarjonta kohtaavat toisensa paremmin.

Suurimman uudistuksen kokee ammatillinen koulutus. Työelämän murroksessa uusia ammatteja syntyy, vanhoja katoaa ja työnkuvat ja suoritustavat muuttuvat. Uudistus on siis välttämätön. Koulutuksen on vastattava paremmin työelämän tarpeita, jotta valmistuneiden työllistäminen olisi helpompaa ja yritykselle myös tarkoituksenmukaista. Tästä syystä myös oppisopimusta tullaan kehittämään koulutussopimuksen suuntaan. Parhaillaan selvitetään mallia, joka olisi nuorelle itselleen joustava ja houkutteleva väylä ammattiin mutta yritykselle helppo, riskitön ja myös taloudellisesti mahdollinen.

Korkeakouluja kannustetaan pohtimaan painopistealueitaan ja keskittymään omiin vahvuuksiinsa entistä selkeämmin. Varsinkin maakuntakorkeakoulut voivat keskittyä muutamaan painopistealaan ja profiloitua kansainvälisesti. Tätä tuetaan hallituksen kärkihankerahoituksella lähes 90 miljoonan euron verran. Koska korkeakouluilla on tärkeä merkitys alueen elinkeinojen kehittämiselle ja työpaikkojen syntymiselle, on jokaisessa maakunnassa oltava korkeakoulu myös tulevaisuudessa.

Korkeakouluilta toivotaan yhteistyötä alueen yritysten kanssa entistä enemmän. Yhtenä ratkaisuna tämän tukemiseksi ollaan parhaillaan viemässä eteenpäin yrityksille tarjottavaa innovaatioseteliä, jonka avulla pienetkin yritykset voisivat tehdä omaan toimintaansa liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä korkeakoulujen kanssa.

Syksystä alkaen korkeakoulut perivät lukukausimaksuja EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Korkeakoulut ovat toivoneet tätä itse koulutusviennin edistämiseksi ja tämä tukee niiden kansainvälistymistä. Tässä on myös Kajaanin ammattikorkeakoululla profiloitumispotentiaalia. Selvityksessä on myös toisen asteen koulutukseen mahdollisuus järjestää tilauskoulutusta. Tämä on hyvä tilaisuus esim. Sotkamon urheilulukiolle saada lisää kansainvälisiä opiskelijoita ja se onkin nostettu esiin valtakunnallisena pilottitoimijana.

Toiseksi suurimpana valtion menoeränä koulutukseen joudutaan kohdistamaan säästöjä, mutta ne voidaan toteuttaa suureksi osaksi uudistuksien avulla. Maamme menestyminen perustuu jatkossakin osaamiseen ja sen vuoksi on tärkeää keskittyä olennaiseen: koulutuksen tulee vastata tulevaisuuden tarpeisiin.

 

Jaa tämä sivu: