Kolumni Kainuun paikallislehdissä vk 44

Koulutus tuo työtä ja tulevaisuuden

Lisännyt: MarisannaJarva 30. lokakuuta, 2018

Koko maassa työllisyyden nousun myötä syntynyt ja Kainuussa pahin työvoimapula on yrityksissämme jo kasvun esteenä. Alueemme osaajat eivät enää riitä, vaan tarvitsemme työvoimaa maakunnan ja Suomen rajojen ulkopuolelta. Työntekijöiden kouluttamiseksi ja muualta saamiseksi pitää tehdä hartiavoimin töitä.

Valtion ja maakunnan kesken nyt tehtävällä siltasopimuksella vahvistetaan Kainuun näkyvyyttä, koulutusta ja tulomuuttoa vahvistavia tekijöitä. Meidän tulee kokeilla rohkeasti uusia koulutusavauksia, työntekemisen malleja, markkinointitapoja ja porkkanoita tulomuuttajille. Muuttopäätöstä varten koko perheelle tulee löytyä työ- ja koulutuspaikat sekä kohtuuhintainen koti. Meidän tulee myös huolehtia, että uudet kainuulaiset tuntevat itsensä tervetulleiksi junantuominakin.

Avoimet työpaikat ja työttömät tulee saada myös kohtaamaan. Tätä varten on lisätty toimia. Sipilän hallitus esitti lisätalousarviossa 40 miljoonaa euroa lyhytkestoisiin ja nopeavaikutteisiin koulutuksiin. Korkeakouluille, ammatilliseen koulutukseen sekä maahanmuuttajien ja kysyttyjen koodareiden koulutukseen tulee lisärahoitusta, kuten myös rakennus- ja terveysaloille.

Ammatillinen koulutus uudistuu parhaillaan, jotta se vastaisi paremmin nykytyöelämää. Osa haluaa ja voi opiskella itsenäisemmin ja osa tarvitsee enemmän lähiohjausta. Tämä räätälöity malli ei vielä toimi joka alueella. Sivistysvaliokunnassa vaadimmekin opetusministeriöltä selvitystä siitä, miten ammatillisen koulutuksen opiskelijoille turvataan kokonaiset opiskelupäivät ja -viikot koulussa ja työssä oppien. Uuden lain mukaisesti jokaisen opiskelijan tulee saada henkilökohtainen koulutussuunnitelma.

Keskusta esittää toiselle asteelle oppioikeutta, jossa oppivelvollisuus jatkuisi 18-vuotiaaksi asti. Peruskouluun tulisi myös vaatimus jatko-opintovalmiuksista, kuten lukutaidosta, joka varmistettaisiin jo ensiluokilla riittävillä resursseilla. Opintonsa keskeyttänyt nuori ohjattaisiin vapaan sivistystyön, kymppiluokan tai valmentavan koulutuksen piiriin tai työpajatoimintaan. Omaa suuntaa hakevaa nuorta ei saa hukata. Olennaista on perustaitojen hallinta ja jokaisen huomioiminen yksilönä ja yhteisössä. Vain näin meillä on hyvinvoivia osaajia huomennakin.

Jaa tämä sivu: