Kolumni Forum24-lehdessä 19.7.2017

Maakunnat tuovat kansanvallan Suomeenkin

Lisännyt: MariMaier 23. heinäkuuta, 2017

Maakunta- ja soteuudistukset etenevät. Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa uudistuksiin liittyen juuri ennen eduskunnan kesän istuntotaukoa. Valiokunta piti yksimielisesti tärkeänä, että uudistus saadaan lausunnossa esitetyin muutoksin toteutettua. Vain näin voimme taata sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävän toteutumisen yhdenvertaisesti myös vastaisuudessa.

Perus­tus­la­ki­va­li­o­kunnan mielestä soten suurimmat ongelmat ovat valin­nan­va­paus­laissa, julkisten palveluiden yhti­öit­tä­mi­sessä ja alueellisessa yhden­ver­tai­suu­dessa. Siksi se esittääkin luopumista maakuntien sote-palveluiden yhti­öit­tä­mi­sestä perustuslain vastaisena. Keskustalle yhtiöittämisvelvoitteista luopuminen sopii hyvin. Valinnanvapaus on hyvä tavoite, jotta kaikki suomalaiset saavat tulotasosta riippumatta itse valita terveydenhuollon tarjoajansa ja saavat tasavertaisia palveluita. Tämä tulee kuitenkin turvata muilla keinoin kuin yhtiöittämispakolla.

Pohjaratkaisu eli 18 maakunnan malli sai valiokunnalta puhtaat paperit. Nyt siis on käsissä vihdoinkin runko, jonka avulla sote-uudistus ja maakuntien itsehallinto voidaan toteuttaa. Eduskuntakäsittely osoitti, että valmistelu toimii, uudistus toteutuu ja että se tehdään huolella.

Kun sadoista toimijoista siirrytään 18 maakuntaan, myös byrokratia vähenee merkittävästi. Samalla siirrymme kansanvaltaiseen ja moderniin aluehallintomalliin, mikä on ollut valtaosassa Länsi-Euroopassa jo pitkään arkipäivää.

Kainuussa kokeiltiin vuosina 2005-2012 maakunnallista itsehallintoa, joka on myös pohjamalli tulevaan maakuntauudistukseen. Malli tuli itselleni tutuksi, sillä toimin vaaleissa valittuna maakuntavaltuutettuna. Tein maakuntakokeilusta myös yliopistograduni ja selvitin päättäjäkokemusten lisäksi Suomen aluehallintomallin kehittymistä verraten sitä muihin Euroopan maihin. Etenkin läntisessä Euroopassa maakunnilla tai lääneillä on jonkinlainen asukkaiden vaalissa antamaan valtuutukseen perustuva hallinto. Myös EU:n toiminta perustuu vahvoihin alueisiin ja niiden kehityksen tukemiseen ja Euroopan Neuvosto on suositellut siirtämään tehtäviä keskustasolta kansanvaltaiselle aluetasolle. Vaikka Suomi on kansainvälisesti tukenut tätä kehitystä, niin oma aluehallintomme ei ole tätä edustanut. Suomi onkin Albanian ohella yksi harvoista Euroopan maista, joissa aluehallinto on heikkoa ja ohjaus tapahtuu keskushallintolähtöisesti ylhäältä alaspäin.  Nyt valmisteltava uudistus liittyy siten myös suoraan eurooppalaisen historian ja demokratian kehitykseen ja päättää Suomen olemassaolon alueellisen kansanvallattomuuden saarekkeena. 

Uudistus rakentaa omatoimisten ihmisten Suomea. Maakuntien valtuustot valitaan suorilla vaaleilla. Maakunnat itse tietävät omaleimaiset ja erityiset vahvuutensa sekä mahdollisuutensa. Ihmiset saavat päätösvaltaa kotiseutunsa asioihin sen sijaan, että asiat saneltaisiin ylhäältäpäin. Kun kysymys on kansan rahoilla järjestettävistä palveluista, on tärkeää, että päätökset tehdään siellä, missä raha käytetään.

Suomi on maakuntiensa summa. Maakuntauudistuksen myötä alueille annetaan työkaluja kehittymiseen ja itsensä kehittämiseen. Näin pystymme saamaan koko Suomen voimavarat paremmin hyötykäyttöön.

Jaa tämä sivu: