Avaussanat Maaseudun arjen turva -seminaarissa 4.12.2018

Maaseudun arjen turva

Lisännyt: MarisannaJarva 04. joulukuuta, 2018

Joulukuista huomenta kaikille niin täällä auditoriossa kuin siellä ruutujen takana livestriimin seuraajille!

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan miten maaseudulla ja harvaan asutussa Suomen maassa voi elää turvallisesti siellä missä itse kukin haluaa. Kiitokset Kuntaliitolle ja kaikille yhteistyökumppaneille seminaarin järjestelyistä ja tärkeän asian esillä pitämisestä.

Tulen itse Kainuusta, Paltamosta. Kainuu on Belgian kokoinen alue, jossa väestötiheys on noin 3,7 asukasta per km². Moni on varmaan kuullut Hossan kansallispuistosta, joka sijaitsee Suomussalmen pohjoisosassa ja Otanmäen Skoda Transtechin tehtaasta, joka on Kajaanin eteläosassa. Nämä paikat sijaitsevat aikalailla eri puolilla Kainuuta ja välimatkaa on 240 kilometriä. Kainuu on siis laaja, pitkien etäisyyksien harvaan asuttu maakunta.

Hyvät kuulijat,

tänään saamme lisätietoa maaseudulla asumisesta toimivan infran, pelastustoimen, poliisin, alueellisen yhteistyön ja kansalaisten oman turvallisuustoiminnan näkökulmasta.

Tämän vuoden ensimmäiset viikot olivat Kainuussa melkoinen koitos ja ponnistus näille toimijoille, kun maakunnassamme kärsittiin pisimmillään viikkotolkulla tykkylumen aiheuttamista sähkökatkoista. Olin myös paikan päällä näkemässä pahimmin katkoista kärsivistä kunnissa asukkaiden arkea sekä miten pelastustoimi ja vapaaehtoiset hoitivat tehtäväänsä.

Poikkeustilanteessa pelastusviranomaiset ja sote nostivat valmiuttaan. Kunnat ja kainuulaisten naapuriapu toimivat kiitettävästi. Tarjottiin paikkoja peseytymiseen, veden hakuun, akkujen lataamiseen ja yöpymiseen. Maaseudulla tilanteeseen on varauduttu tulisijoilla, polttopuilla ja usein oman varavoiman avulla. Olisiko tulisijojen rakentamisvelvoite myös palautettava?

Ruokavarantoja löytyy pakastimen lisäksi myös kellareista ja kaapeista. Jokaisella asuinpaikasta riippumatta tulisikin olla poikkeustilanteita varten kotivara, jolla selvitä useampi päivä sähkön ja ruoan toimituksen katkettua.

Sähkökriisi osoitti, että sähkön osalta huoltovarmuus ei ole nyt riittävällä tasolla, mikäli vielä laajempi ja vakavampi suurhäiriö tapahtuisi tahattomasti tai tahallisesti ulkopuolisen toimesta. Kollegani Matti Vanhanen onkin esittänyt sähkönsiirtoyhtiöiden yhteisen kriisirahaston perustamista kattamaan poikkeustilanteista syntyneitä kuluja, joita maksamme nyt siirtohinnoissamme.

Kansalaisilta tulee paljon palautetta nousevista sähkönsiirtolaskuista, vaikka sähköntoimitus ei ole edelleenkään varmaa. Olemmekin etsineet ja lisänneet ratkaisuja sähkönsiirtohintojen kasvun hillitsemiseksi verkkojen parantamista samalla varmistaen. Haasteellisesta aiheesta valmistui myös juuri TEM:n tilaama selvitys, ja seuraavista toimista kuullaan pian.

Hyvä seminaariväki,

vuoden vaihteen kokemukset opettivat, että meillä on tarvetta kehittää energiatuotannon, varavoimajärjestelmien ja hätätiedottamisen ohella myös kansalaisten varautumistaitoja ja viranomaisten yhteistyötä.

Tekniikasta ja säistä riippuvaisten suomalaisten tulisi pystyä pärjäämään poikkeusoloissa päiviä ilman sähköä ja vettä. Nuorten koko ikäluokalle olisikin opetettava turvallisuuden perustaidot yhdessä alan toimijoiden kanssa. Turvallisuuden perustaidot vahvistaisivat jokaisen kansalaisen kriisinsietokykyä luonnonkatastrofin, kyberhyökkäyksen tai muun poikkeustilanteen varalta. Olemme tätä asiaa nostaneet esiin myös puolustusvaliokunnassa.

Myös vapaaehtoisten käyttöä tulisi hyödyntää enemmän viranomaisten apuna. Tähän liittyen jätin keväällä toimenpidealoitteen varaamisrekisterin perustamisesta poikkeusoloihin koulutettujen ja varattujen henkilöiden koordinoimiseksi kriisiajan tehtävissä. Alan viranomaisten, yritysten ja järjestöjen yhteisestä rekisteristä selviäisi, mihin tehtävään ja kenen toimesta henkilö on varattu. Varaamisrekisteri olisi selkeä askel yhteiskunnan varautumisen edistämiseksi ja toimintakyvyn varmistamisessa.

Hyvä yleisö,

kansalaisten varautumisen lisäksi on valtion keskeinen tehtävä varmistaa arkemme turvaavien viranomaisten toimintakyky. Harvaan asutulla maaseudulla poliisin kiireellistä apua saa odottaa paikoin jopa yli tunnin. Avun viivästyminen johtaa myös siihen, etteivät asukkaat ota yhteyttä poliisiin hätätilanteessa. Seudullamme tätä nähneenä ja poliisiasianneuvottelukunnan jäsenenä olen tästä huolissani.

Vuoden 2019 valtion talousarvioon on esitetty 3,3 miljoonaa lisäeuroa palvelutason kannalta haasteellisille alueille poliisipalveluiden parantamiseen. Viime viikolla Harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen työryhmä esittikin vaatimuksen, että poliisille myönnetyt Harva-lisämäärärahat on kohdistettava harvaan asutun maaseudun turvallisuuden parantamiseen.

Poliisin mukaan Harva-rahoituksella tuetaan etenkin niitä poliisilaitoksia, joilla on ollut eniten haasteita toimintavalmiusajoissa. Määrärahan avulla nykyinen palvelutaso säilytetään ensi vuosi. Tulevina vuosina avun saamiseen kuluva aika kuitenkin todennäköisesti pitenee harvaan asutuilla alueilla entisestään, mikäli rahoituskehys jää nykytasolle. Poliisien määrän kehitys vuonna 2020 on Suomessa edelleen laskeva, kun se muissa Pohjoismaissa on nouseva.

Tarvitsemmekin pitkän aikavälin selkeän suunnitelman perusturvallisuuden ylläpitämiseksi. Valtion talouden lopultakin kohetessa on poliisin resursseja lisättävä tuntuvasti ensi hallituskaudella. Suomalaiset luottavat onneksi poliisiin poikkeuksellisen vahvasti ja haluamme pitää tilanteen myös sellaisena koko maassa.

Näillä sanoilla toivotan antoisaa seminaaria ja vilkasta keskustelua sekä rauhallista joulun odotusta kaikille!

Jaa tämä sivu: