Puheenvuoro eduskunnan välikysymyskeskustelussa 22.9.2015

Arvoisa puhemies, nuorisotyöttömyys maassamme nousee

Lisännyt: MariMaier 22. syyskuuta, 2015

Arvoisa puhemies,

nuorisotyöttömyys maassamme nousee uhkaavasti ja edellisen hallituksen kaavailema nuorisotakuu ei ole toteutunut odotetusti. Jos haluamme, että meillä on muutaman vuoden kuluttua tarpeeksi osaajia työelämään, on meidän kitkettävä nuorisotyöttömyyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja autettava nuoria paremmin koulutuksen pariin ja työelämään.

Ammatillinen koulutus on yksi tie estää syrjäytymistä, mutta nykyinen koulutusmalli ei sovi kaikille nuorille. Keskeyttämisprosentti ammatillisessa koulutuksessa on liian suuri ja koulutus ei vastaa työelämän tarpeisiin riittävästi. Meidän on nyt löydettävä keinot, joilla pääsemme parempiin tuloksiin. Koulutuksen toteuttamista on korjattava, jotta se olisi nykyistä osuvampaa, käytännönläheisempää ja mikä tärkeintä, varmistamassa nuorten sijoittumisen työelämään. Tätä odotetaan myös opiskelijoiden ja ammatillisen koulutuskentän taholta.

Ammatillisen koulutuksen pitäisi painottua antamaan nuorelle nimenomaan hyvät työelämävalmiudet. Työnantajien mielestä suurimmat puutteet ovat kuitenkin juuri siinä. Moni ammattikoulusta valmistuva joudutaan usein työelämään saapuessa kouluttamaan käytännössä uudelleen ja opettamaan liian pitkään yrityksen työtapoihin ja siellä käytettäviin tekniikoihin. Ammatillinen ajantasainen perusosaaminen jää tällä hetkellä liian paljon teoreettisten opintojen jalkoihin.

Arvoisa puhemies,

oppositio on välikysymyksessään huolissaan siitä, miten ammatillinen koulutus toteutetaan ja ammattikoulutuksen laatu sekä nuorisotakuu turvataan, jos koulutuksesta leikataan. On totta, että leikkauksia on tulossa. Mutta panostamme myös yksin koulutuksen kehittämiseen 300 miljoonaa. Hallituksen esittämät toimenpiteet koulutuksen järkevöittämiseksi tulee tehdä joka tapauksessa ja täsmärahoitus muutoksen toteuttamiseksi on tässä keskeistä.

Yhtenä vaihtoehtona parempiin tuloksiin esitän oppisopimusjärjestelmän joustavoittamista. Tällä hetkellä oppisopimuskoulutus nähdään enemmän aikuiskoulutuksena, mutta mielestäni se pitäisi ehdottomasti nähdä tasa-arvoisena vaihtoehtona perinteiselle oppimiselle. Nykysysteemillä oppisopimuskoulutuksen aiheuttama byrokratia on yrittäjälle liian vaativaa ja opiskelijan palkkaaminen niin kallista ja aikaa vievää, että yrittäjät eivät pysty tarjoamaan oppisopimuspaikkoja.

Tämän vuoksi kannatan koulutussopimuksen käyttöönottoa, jossa työnantaja nimenomaan kouluttaa nuoren ammattiin. Malli olisi sekä nuorten että työnantajien etu ja se vapauttaisi ammattikoulutuksen resursseja sekä pienentäisi kustannuksia. Opiskelija olisi yhä koulussa kirjoilla samalla tavalla kuin perinteisen mallin opiskelijakin, mutta saisi ammatillisen peruskoulutuksensa työssä oppien.

Koulutussopimuksessa nuori, yritys ja oppilaitos tekisivät yhteisen sopimuksen, jossa jokaisella on vastuunsa: Yrittäjällä ammattitaidon syntymisestä, koululaitoksella ohjauksesta sekä arvioinnista ja nuorella itsellään oppimisesta. Palkan sijasta opiskelija saisi opintotuen ja yritykseltä pienen kannustinrahan, joka kasvaisi sitä mukaa, kun opiskelijan tiedot ja taidot lisääntyvät ja todellinen työpanos yrityksessä kasvaa. Malli tukisi parhaiten nuorten työllisyyttä ja olisi joustava yrityksille. Tulevaisuuden osaajamme ja työnantajat tarvitsevat apua löytääkseen toisensa, ja tätä apua on meidän vihdoin tarjottava.

Rouva puhemies,

Haluan vielä todeta, että on erityisen hienoa kuulla tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tehostuvan, kun myös pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät tiiviimpään yhteistyöhön korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Nyt tutkimustoiminta, johon on laitettu Suomessa paljon varoja, ei ole tukenut riittävästi tuotekehitystä ja Suomen vientiä ja työpaikkojen syntymistä. Olisikin hyvä kuulla ministeriltä, onko tätä toimintaa tarkoitus edistää yritysten saamilla tki-seteleillä, joita on ehdotuksena tervehditty lämpimästi niin erityisesti pienyrittäjien kuin korkeakoulujen taholta. 

 

Jaa tämä sivu: