Kolumni Kainuun Sanomissa 10.3.2017

Osaajien koulutukseen tehoa

Lisännyt: MariMaier 10. maaliskuuta, 2017

Työtä tekeville ja sitä tarjoaville ihannetilanne on, että avoimiin työpaikkoihin löytyy tekijät ja tekeville töitä. Valitettavasti Suomen työmarkkinoita vaivaa edelleen noidankehä, jossa kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. Vaikka Kainuun työttömyys on laskenut Suomessa nopeimpien tahdissa, työllisyysasteemme on yhä alhainen. On ristiriitaista, että avoimiin työpaikkoihimme ei löydy riittävästi tekijöitä.

Konkreettisesti pulaa on mm. metallialan ammattilaisista ja matkailu- ja ravintola-alalta saamme samanlaista viestiä. Työ- ja elinkeinoministeriön viimeisimmässä Alueelliset kehitysnäkymät –raportissa ennakoidaan Kainuuseen lisää niukkuutta työvoimasta tietyille aloille. Talouskasvun nousu kiihdyttää ongelmaa. Osaajia tarvitaan kasvavalla tahdilla alueellamme asuvista ja muualta muuttavista osaajista.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön merkitys tulee kasvamaan. Koulutusta on kehitettävä työelämälähtöisesti ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisättävä. Eduskuntaan ja sivistysvaliokuntaan on pian käsiteltäväksemme tulossa hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva ammatillisen koulutuksen uudistus. Siihen sisältyvä "mestari-kisälli"-malli etenee valtakunnallisesti uuden koulutussopimuksen myötä ja nykyistä oppisopimusta kehittäen. Jo työssä olevien osaamista muutosherkillä aloilla on voitava lisätä myös ketterämmin. Kunkin alueen omiin tarpeisiin on löydettävä sopiva osaamisen kehittämismalli.

Osa koulutusaloista ei kiinnosta riittävästi nuoria, vaikka valmistuneille löytyisi alueelta heti alan töitä. Työllistäviä aloja onkin markkinoitava entistä vahvemmin ja työllistymiselle saatava nuorten mielissä isompi merkitys. Helppo selitys koulutusalojen lopettamiselle ei voi olla "trendikkäisiin" aloihin keskittyminen ja kyvyttömyys vaikuttaa nuorten valintoihin. Työnantajilla, vanhemmilla ja opinto-ohjauksella on tässä tunnustettua merkittävämpi rooli.

Valmistuneen työllistymisestä tulee jatkossa ammatillisen koulutuksen tärkeä rahoituskriteeri ja tarjontaa on ohjattava sen mukaiseksi. Koulutuksen pääpaino ei tule olla vain tutkinnon suorittaminen, vaan tutkinnot syntyvät yhä enemmän konkreettisen työnteon ohessa ja työpaikan ollessa ehkä jo näkyvissä. Osaamisen tarjoaminen tulee tapahtua tiiviisti työnantajien kanssa, jotta valmiudet työhön syntyvät nykyistä paremmin.

Perinteisen koulutuksen ja työllisyydenhoidon rinnalla sekä alueemme rajallisen koulutustarjonnan vuoksi tarvitsemme luovia koulutusratkaisuja myös yritysten ja yhdistysten toimesta. Tästä löytyy hyviä esimerkkejä mm. Kuhmosta, jossa rekrykoulutuksessa suoritetaan rakennusalan ammattitutkinnon osia ja hyvin työllistyen, vaikka kunnassa ei ole alan oppilaitosta. Hyrynsalmella koulutetaan miesvaltaisen hirsirakentamisen osaajia kansainvälisellä yhteistyöllä.

Kainuussa on nyt luotava reitit, joilla vastataan kasvavaan työvoimapulaan. Oma-aloitteisella ja aktiivisella yhteistyöllä yritysten ja koulutustoimijoiden kesken varmistamme ammattitaitoiset tekijät ja alueemme positiivinen kehitysvire voimistuu.

 

Jaa tämä sivu: