Puhe Kainuun maanpuolustusjuhlassa 25.9.2017

Puolustuksemme tila tänään ja huomenna

Lisännyt: MariMaier 24. syyskuuta, 2017

Arvoisat sotiemme veteraanit,
hyvät kunniavieraat ja koko juhlaväki,

on erityinen kunnia saada puhua Kainuun maanpuolustusjuhlassa juuri tänä Suomen juhlavuotena. Satavuotias isänmaa on monella tavalla käsittämättömän suuri saavutus muuttuessamme tänä aikana oman työn ja päätösvallan voimin Euroopan köyhimmästä maasta maailman hyvinvoivimpien kansakuntien joukkoon. Onneksi vielä monet muistavat sen hinnan, mitä sodanaikaiset sukupolvet maksoivat tämän turvaamiseksi. Kiitos ja kunnioitus heille ovat ansaittuja ja jatkuvia.

Kainuussa koettiin viime sodissa nuoren valtakunnan selviytymisen kannalta ratkaisevia taisteluita. Meidän useimpien vanhemmat ja aiempi sukupolvi todistivat niitä omassa elämässään hyvin läheltä ja monia henkilökohtaisia uhrauksia tehden. Isovanhempieni sota-ajan kokemusten myötä, asepalveluksen Kainuun Prikaatissa suorittaneena ja reserviupseeritoiminnassa mukana olleena olen oppinut arvostamaan suuresti maanpuolustustyötä, jota tehdään edelleen aktiivisesti erityisesti maakunnassamme. Nykyisessä tehtävässäni kansanedustajana ja puolustusvaliokunnan jäsenenä voin itse olla nyt päivittäin edistämässä puolustuspolitiikkaa ja kansallisen puolustuskyvyn kehittämistä.

Hyvä juhlaväki,

Yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustaminen ja sotilasliittoon kuulumattomuus ovat puolustuksemme peruspilarit, jotka ovat osoittautuneet kestäviksi ratkaisuiksi epävarmassa maailmassa.
Viime keväänä Sipilän hallitus teki ensimmäistä kertaa maan historiassa puolustusselonteon. Toimin selonteon parlamentaarisessa seurantaryhmässä jäsenenä. Puolustusselonteossa huomioitiin niin lähellä ja kaukana tapahtuva turvallisuusympäristömme muutos, kuin uudet uhat, jotka haastavat kehittämään puolustustamme valppaasti ja kokonaisvaltaisesti toimintaympäristön muutokseen reagoiden.

Myös tällä viikolla alkaneessa budjettikäsittelyssä turvallisuus ja puolustus on yhtenä ensi vuoden painopisteenä. Poliisille ja suojelupoliisille esitetään lisäyksiä ydintoimintojen turvaamiseen ja terrorismin ehkäisyyn. Turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämän valmiuden parantamiseksi ehdotetaan puolustusvoimien toimintamenoihin 50 miljoonan euron lisämäärärahaa. Vaikka viranomaisten yhteistyö ja yhteistoiminta yritysten ja kolmannen sektorin kanssa on Suomessa jo maailman mittaluokassa erittäin hyvää poikkeusoloihin varautumisessa, sen kehittämiseen panostetaan yhä enemmän.

Arvoisa juhlaväki,

puolustusselonteon linjauksen mukaisesti myös paikallisjoukkojen valmiuteen ja kehittämiseen tullaan panostamaan. Niiden toimintaa harjoitellaan yhdessä jo nyt Suomessa aktiivisesti, kuten esimerkiksi tämän kuun alussa järjestetyssä maavoimien paikallispuolustusharjoituksessa Kainuussa, Kaakkois-Suomessa ja Satakunnassa. Niissä harjoitellaan varusmiesten, reserviläisten sekä henkilökunnan osaamista paikallisjoukkojen eri tehtävissä sekä paikallistason viranomaisyhteistyötä vaativissa tilanteissa.

Alueilla toimivat prikaatimme johtavat näitä harjoituksia. Varuskunnissa on ollut viimeisen vuoden ajan tärkeimpänä aiheena valmiuden kehittäminen. Tässä Kainuun Prikaatilla on ollut hyvät lähtökohdat pitkään toimineena valmiusprikaatina. Varuskuntaverkostossa Kainuun Prikaati on vahva ja arvostettu toimija, joka vetää myös monia pilotteja eri kehittämishankkeissa.

Kainuulla on myös tulevaisuudessa merkittävä rooli kansallisessa puolustuksessa. Esimerkiksi Kainuun keskussairaalassa tapahtuvien leikkausten jatkumista pidetään myös maan hallituksen taholta tärkeänä niin tasavertaisten palveluiden, pitkien välimatkojen kuin huoltovarmuuden vuoksi:
toimiihan Kainuun keskussairaala laajan itäisen alueen sotasairaalana poikkeustilanteissa.

Hyvät ystävät,

turvallisuuden kokemusta koskevissa tutkimuksissa on todettu, että suomalaisten luottamus omiin kykyihinsä toimia kriisitilanteissa on turhan alhainen etenkin naisilla. Valmiuden turvaamiseksi onkin keskeistä jatkossa myös kansalaisten kriisinsietokyvyn vahvistaminen ja tähän tarkoitettujen maanpuolustuskoulutuksen resurssien varmistaminen. Kaikille naisille ja miehille pakolliset kutsunnat tai asevelvollisuus ovat silti ylimitoitettuja esityksiä. Ne eivät ole myöskään tarkoituksenmukaisia toimivan maanpuolustuksen, sodanajan joukkojen tai prikaatien määrän osalta.

Kaikilla kansalaisilla on kuitenkin jo nyt maanpuolustusvelvollisuus, ja valtion tulisi myös tarjota meille kaikille valmiudet toimia tarvittaessa. Nykyään yllättävät tilanteet voivat myös syntyä niin sähköntoimituksen keskeytymisestä, ympäristövahingosta tai yksittäisen ihmisen järjestämän uhkatilanteen vuoksi. Olen siksi esittänyt poikkeusoloihin tarvittavien selviytymistaitojen ja kansalaisvalmiuden kouluttamista viimeistään toisella asteella koko ikäluokalle eli kaikille pojille ja tytöille. Ns. turvakursseja järjestetään jo nyt lyhytkoulutuksina yksittäisissä kunnissa lukiolaisille yhdessä vapaaehtoisten pelastus- ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Tätä suosittua toimintaa on kuitenkin mahdotonta laajentaa ilman uusia resursseja ja mahdollisuuksia lisätoimintaan.

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen eli MPK:n asemaa tulevaisuudessa selvitetäänkin parhaillaan. MPK:n toiminta koetaan tärkeänä ja siihen tahdotaan panostaa niin hallituksen puolustusselonteon kuin eduskunnassa keskustellun perusteella. Puolustusministeriö julkaisee jatkokeskustelua varten tämän kuun lopussa selvityksen, jossa MPK:n toiminnan kehittämiselle on alustavasti pohdittu kolmea mallia. Näistä yhdessä vaihtoehdossa toiminta jatkuu suurinpiirtein entisellään, toisessa MPK muutetaan viranomaiseksi ja kolmannessa vaihtoehdossa osaksi puolustusvoimia.

Oma odotukseni on, että nykyinen vapaaehtoiseen toimintaan perustuva malli on jatkossakin ratkaisuna, mutta MPK:lle tulee enemmän koulutustehtävää, johon on myös korvamerkittävä lisää resursseja kattavamman toiminnan mahdollistamiseksi. Selvitystyö etenee toivottavasti tämän syksyn aikana ja lopputuloksena tulee olla jo nyt hyvin toiminut ja entistä laajemmin maanpuolustustyötä tekevä MPK ja koko vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestökenttä.

Arvoisat kuulijat,

Suomi on maailmalla tunnettu poikkeuksellisen laajan ja laadukkaan reservinsä lisäksi myös rauhanturvaamisen huippuosaamisestaan. Osallistumme kansainväliseen kriisinhallintaan ulko- ja turvallisuuspoliittisin perustein osana kansainvälistä vastuunkantoa ja yhteisen turvallisuuden rakentamista. Osallistuminen palvelee Suomen kansainvälisiä suhteita ja on osoitus Suomen halusta osallistua kansainvälisten ongelmien ratkaisuun. Samalla osallistuminen vahvistaa kansallista puolustuskykyä. Vaativissa olosuhteissa hankittu kokemus parantaa sotilaallisia taitojamme varautua aikoihin, joita emme koskaan halua kokea, mutta joihin on aina varauduttava.

Tällä hetkellä osallistumme 12 sotilaalliseen rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioon, ja vuosien aikana kokemusta on Suomelle kertynyt yli 30 operaatiosta. Suezin YK-operaatiosta v. 1956 lähtien on lähes 50 000 suomalaista palvellut jo rauhanturvaaja- ja kriisinhallintatehtävissä.

Suuressa kuvassa kansallista puolustustamme tukevat pitkän kriisinhallintakokemuksemme ohella myös EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syventäminen, kehittyneeseen rauhankumppanuuteen perustuva Nato-yhteistyö ja pohjoismainen puolustusyhteistyö, jossa korostuu erityisesti syventyvä yhteistyö Ruotsin kanssa.

Hyvät ystävät,

Viisas ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ollut aina pohja Suomen kansainvälisen aseman vahvistamiselle ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiselle. Meidän on harjoitettava aktiivista vakauspolitiikkaa ja toimittava niin, ettei maamme joudu sotilaallisen konfliktin osapuoleksi ja sotatoimien kohteeksi. Suomi ei salli myöskään alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.

Kansainvälisellä aktiivisella vaikuttamisella turvaamme myös omat resurssimme ja toimintamahdollisuutemme kaikissa tilanteissa. Suomen sijainti pohjoisessa vaikuttaa etenkin huoltovarmuuteemme. Suomi on esimerkiksi maailman ainoa maa, jossa kaikki satamat jäätyvät. Jos tärkeät merikuljetukset estyisivät jostain syystä, olemme käytännössä saari ruoka- ja materiaalikuljetusten osalta. Suomen ruuantuotannon erityispiirteet on siksi ymmärrettävä myös jatkossa EU:ssa. On elintärkeää antaa maastamme yhtenäinen viesti myös tämän asian osalta, eikä kerätä irtopisteitä maatalouspolitiikkaa vähättelemällä. Niin kauan kuin jokainen meistä syö ruokaa, on kansallinen prioriteetti turvata kotimainen omavarainen ruuantuotanto.

Hyvät kuulijat,

Suomen on pitkien etäisyyksien, poikkeuksellisen maantieteellisen sijaintinsa ja talvisten olosuhteiden vuoksi panostettava ulottuvuuteensa reagointikykyä tarvittavissa tilanteissa. Ilma- ja merivoimien uudet hankinnat ovat siksi välttämättömiä suorituskykymme turvaamiseksi. Suomen tulevista monitoimihävittäjistä vasta valmistelussa oleva hankintakilpailu on saanut kuitenkin turhia kierroksia julkisessa keskustelussa. Hankinnoista päätetään tarvittavaan suorituskykyyn perustuen ensi hallituskaudella ja sen vuoksi niille on saatava laaja parlamentaarinen tuki jo nyt.

Suurin Suomen suorituskyvyn takaaja onkin kansallinen yksituumaisuus. Suomen on kehitettävä jatkossakin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaansa siten, että parlamentaariseen seurantaan ja valmisteluun osallistuvat kaikki eduskuntapuolueet yli hallituskausien. Repivän ja populistisen showkulttuurin laskeutuminen Suomeen ei saa murentaa sitä henkeä, jonka voimalla vahvuutemme eli yleinen asevelvollisuus ja korkea maanpuolustustahto on ylläpidetty.

Hyvä maanpuolustusväki,

Kaiken kaikkiaan voimme todeta, että maamme puolustus on vakaalla pohjalla. Puolustusjärjestelmästämme, sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, kansainvälisestä yhteistyöstä sekä näiden aktiivisesta kehittämisestä vallitsee vahva yhteisymmärrys ja maanpuolustustahtomme on korkea.

Ensi kuussa ensi-iltansa saa uusi "Tuntematon sotilas". Se tuo tämän päivän tekniikalla varsinkin nuoremmalle sukupolvelle uuden kuvauksen sodasta.
Juuri viime viikolla suosikkiyhtye Haloo Helsinki julkaisi uuden elokuvan tunnelmissa liikkuvan kappaleensa, jossa lauletaan: "täällä pitkään on kuljettu kaatuen, joku lentäen lähtee, joku maatuen, mut edessämme on tunnettu tuntematon."

Satavuotiaan Suomen äidit ja isät voivatkin edelleen laittaa toivonsa ja uskonsa jälkipolviin.

Jaa tämä sivu: