Puun käyttöä lisätään kestävästi

Lisännyt: MariMaier 23. heinäkuuta, 2017

Metsistämme on käyty keskustelua puunkäytön ja biotalouden investointien osalta. Suomi on metsänhoidon edelläkävijämaa ja voimme jatkossakin sovittaa metsänkäytön ja suojelutavoitteet yhteen. 

Biotalous tarvitsee toimijoita käyttämään lähipuuta, ei vain kuljettamaan kauas pitäen alueitamme raaka-ainereservaatteina. Investoinneissa ei ole kyse vain sellutehtaista. Esim. Kainuun biotuotetehtaan ympärille syntyy "Puulaakso", jossa tehdään koko puusta korkean jalostusarvon tuotteita korvaten uusiutumattomia luonnonvaroja ja ympäristölle haitallista tekstiilituotantoa. Näin vastaamme globaaleihin haasteisiin ja luomme työpaikkoja koko maahan. 

Luonnonvarakeskus on seurannut metsiemme tilaa vuosisadan. 60 vuoden aikana niiden kasvu on metsänhoidon ansiosta kaksinkertaistunut. Puuta kasvaa nyt eniten kuin koskaan: vuosikasvu on 110 milj. m3. Hakkuusäästöt mahdollistavat hakkuiden noston 60 %:sta 75 %:in vuotuisesta metsänkasvusta. Ruotsissa se on ollut vielä suurempi yli 10 vuotta. 

Hakkuut pienentävät paikallista hiilivarastoa. Se kaventuu silti vain väliaikaisesti ja marginaalisesti. Jos hakkuita ei olisi, hiilinielut kasvaisivat 20 vuotta, mutta niiden ylläpito on luonnontieteellinen mahdottomuus. Jos nieluja ei pureta, ne purkautuvat hallitsemattomasti kuten Kanadassa. Siellä metsät ovat suuri hiilidioksidin päästölähde pystyyn kuivaneiden metsien palaessa ja metsäteollisuuden romahtaessa. Tätä tuskin kukaan haluaa Suomeen. 

Ikävä kyllä europarlamentin ympäristövaliokunta esitti hiilinielujen laskentatapaa, jossa metsien käyttöä verrataan aina 2010-luvun tasoon. Suomelle tulisi tilastollisia päästöjä, vaikka metsät yhä sitoisivat enemmän hiili­di­ok­sidia kuin vapaut­tai­sivat. Epäreilu malli rokottaa Suomea metsän­käytön nostosta Ruotsin tasolle, mutta Ruotsia ei. Maamme on pitkään ajanut realistista mallia, jonka takana ovat olleet kaikki hallitukset puolueesta riippumatta. Suomi tekee töitä asian korjaamiseksi. 

Metsien monimuotoisuudesta ei tule tinkiä. Se voidaan Luken mukaan turvata nykykeinoilla. Valtionsäästöistä huolimatta suojelualueiden määrä kasvaa. Tätä tukee myös METSO-rahoituksen nosto ja Suomi100-vuoden suojelukampanja. Hakkuissa tulee mm. jättää lisää pystyyn eläviä jättöpuita. 

Olennaista on, mistä puu otetaan. Metsähallituksen tuottotavoite ohjaa osin liikahakkuihin ja sitä tulisi siksi pienentää. Tiettyjä kohteita tulee jättää suojeluun, jota olen Suomussalmen Syväjärvelle ja Pesiöjärvelle esittänyt ja johon Vienan reitti tulisi myös osoittaa. Puuta on saatava lisää etenkin yksityismetsistä, joissa hakkuut ovat pienen kysynnän ja tuoton takia liian jäissä. 

Puun käyttöä lisätessä huolehdimme metsien monimuotoisuudesta ja virkistyskäytöstä. Haluamme elää rikkaassa metsäympäristössä ja tarjota mahdollisuuden siihen muillekin.

 

Jaa tämä sivu: