Kolumni Tervareitissä 1.3.2016

Työllisyydenhoito vaatii rohkeita ratkaisuja

Lisännyt: MariMaier 02. maaliskuuta, 2016

Työllisyysrintamalta kuuluu pitkän taantuman jälkeen Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla positiivisia uutisia. Työttömien työnhakijoiden määrä laski tammikuussa vuoden takaisesta molemmissa maakunnissa hieman ja varsinkin nuorten työllistyminen on helpottunut. Aihetta hurraamiseen ei silti ole, sillä pitkäaikaistyöttömyys jatkui sekä Kainuussa että Pohjois-Pohjanmaalla edelleen kasvuaan. Molemmissa maakunnissa useampi kuin joka neljäs työtön on ollut työttömänä yli vuoden.

Työttömyyden pitkittyminen näkyy muutenkin kuin rahapussissa. Työ vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin, osallisuuteen ja henkiseen hyvinvointiin. Työpaikan puuttumisen vaikutus on laaja ja siksi tarvitaankin tehokkaita toimia uusien työpaikkojen syntymiseksi, entisten säilyttämiseksi mutta myös ripeän työllistymisen mahdollistumiseksi.

Sipilän hallituksen työvoimapoliittisten uudistusten myötä kansalaisten työllistymistä vauhditetaan monin keinoin. Työllistämistä helpotetaan purkamalla turhia normeja ja työn vastaanottaminen tehdään kannattavaksi kannustinloukkoja poistamalla. Koska varsinkin pitkäaikaistyöttömien kohdalla kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, parhaillaan selvitetään, tulisiko vaikeammin työllistyvien työvoimapalvelut kaikkine resursseineen siirtää kuntien vastuulle. Vastuunkanto on ollut tähänkin asti viime kädessä kunnilla mutta aito toimivalta ja voimavarat sekä työkalut tehtävän hoitoon ovat kuitenkin puuttuneet. Lopputuloksena kunnat ovat joutuneet maksamaan työttömistä sakkomaksuja valtiolle sen sijaan, että raha olisi käytetty paremmin hyödyksi.

Uudistuksilla annetaan kunnille työllisyydenhoidossa vapaammat kädet ja mahdollisuudet paikalliseen päätöksentekoon. Kun kunnat ottavat isomman roolin, voidaan myös kunkin alueen omat erityispiirteet ja työllistämispotentiaali ottaa paremmin huomioon. Työllisyysasiat voidaan jatkossa ottaa myös laajemmaksi osaksi kuntien kehittämistä ja suunnittelua ja linkittää tavoitteet paremmin esimerkiksi sosiaali- ja elinkeinopalvelujen kanssa.  Kun eri toimijoilla on yhteinen päämäärä, saadaan kasaan työttömiä parhaimmin auttavaa toimintaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut selvitystyön työllisyydenhoidon erilaisten toimenpiteiden kartoittamiseksi. Selvitys liittyy hallitusohjelman kokeilukulttuuriin ja tarkoituksena on löytää uusia ja innovatiivisia keinoja työllistää ja työllistyä.

Kainuussa työllisyydenhoitoa onkin jo tehty jo ennakkoluulottomasti ja uutta kokeillen. Paltamon työvoimayhdistys on ottanut vastuulleen myös naapurikuntien Hyrynsalmen ja Puolangan työllisyydenhoidon ja kunnassa hoidetaankin nykyään noin 500 työttömän työvoimapalvelut. Kolmella pienellä kunnalla on samanlaiset ongelmat ja samat hyvät puolet ja yhteisenä tavoitteena on pitää maaseutu asuttuna. Myös Pohjois-Pohjanmaalla on syytä aktivoitua ja olla aloitteellinen, miettiä luovasti ja hakea yhteistyötä yli kuntarajojen. Rohkeille ja aktiivisille toimintamalleille onkin tilausta valtakunnallisesti.

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Meidän on vapautettava toimijat tukemaan työn ja tekijöiden kohtaamista ja hyvinvoinnin kohentumista ihmisten yhteisöinä toimivissa kunnissa. Ratkaisuja ja tie parempaan löytyy, kun niitä yhdessä haemme.

Jaa tämä sivu: