Kolumni Kalevassa 8.3.2017

Uskottavan puolustuksen uudet haasteet

Lisännyt: MariMaier 10. maaliskuuta, 2017

Sotilaallinen toimintaympäristömme on muuttunut. Sotilaalliset jännitteet Itämerellä ovat lisääntyneet, kriisien ennakkovaroitusaika lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön alentunut. Myös kybersodankäynti on tullut osaksi taistelukeinoja. Tämä kasvattaa vaatimuksia maanpuolustukselle.

Sipilän hallitus on antanut eduskunnalle puolustusselonteon, joka sisältää linjaukset puolustuskykymme ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Selonteon valmistumista seurattiin parlamentaarisessa seurantaryhmässä, jossa olin mukana Keskustan edustajana ja puolustusvaliokunnan jäsenenä. Puolustusvoimien pitkäjänteiselle kehittämiselle onkin tärkeää jokaisen eduskuntapuolueen sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin.

Puolustustamme kehitetään vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteita. Materiaalihankintojen turvaamisen ohella puolustuskykyä parannetaan kohottamalla sodan ajan joukkojen määrää 230 000 sotilaasta 280 000:een mm. rajajoukot sisällyttäen.

Suomessa on pidetty kiinni yleisestä asevelvollisuudesta. Kustannustehokas ja osaava armeijamme herättääkin kiinnostusta Euroopassa. Vahvaan puolustukseen, reserviläistoimintaan ja rauhanturvaamiseen perustuvaa osaamistamme ei ole vaihdettu kalliiseen ammattiarmeijaan. Ruotsiin onkin nyt päätetty palauttaa valikoiva asevelvollisuus, mikä todistaa, että ammattiarmeija ei tuo riittävää turvaa alueellamme.

Selonteossa todetaan maanpuolustuksen olevan koko kansan asia. Tutkimusten mukaan suomalaiset ja erityisesti naiset kokevat kuitenkin turvallisuustaitonsa kriisioloissa puutteellisiksi. Koska lain mukaan jokaisella on velvollisuus puolustaa maata, on ristiriitaista, että valtio ei tällä hetkellä tarjoa maanpuolustuskoulutusta koko ikäluokalle.

Ratkaisuna jotkut tahot ovat ehdottaneet kutsuntojen laajentamista naisille. Pelkät kutsunnat eivät silti lisää valmiutta. Vaikka olen itse reservin luutnantti, en kannata pakollista asepalvelusta naisille: tarvetta lisäjoukoille ei ole. Nykymallin lisäksi kaikille nuorille tulisi tarjota yleiset turvallisuustaidot jo osana koulujen opetusta ja naisille lisätä kriisikoulutusta vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen kanssa.

Yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustaminen ja sotilasliittoon kuulumattomuus ovat puolustuksemme peruspilarit, jotka ovat osoittautuneet kestäviksi ratkaisuiksi epävarmassa maailmassa. Suomalaisten korkeaa maanpuolustustahtoa ja nykyisiä voimavaroja tulee silti hyödyntää paremmin. Vahvistamalla kokonaisturvallisuuttamme varmistamme kattavan ja uskottavan puolustuksen myös tulevaisuudessa.

Jaa tämä sivu: