Kolumni Paltamon paikallislehti Väylässä 26.10.2016

Uudistuksilla ongelmia ratkomaan

Lisännyt: MariMaier 27. lokakuuta, 2016

Eduskunnan syksyä ovat värittäneet maakunta- ja sote-uudistuksen lisäksi mm. liikennekaari ja perustulokokeilu, jotka ovat molemmat täysin uusia, jopa historiallisia avauksia. 

Liikennekaari on suuri ja monivaiheinen uudistus, missä puretaan sääntelyä, henkilö- ja tavaraliikenteen lainsäädäntöä kootaan yhteen ja palveluiden syntymistä edistetään asiakaslähtöisesti ja terveen kilpailun pohjalta. Valtion tukea voidaan jatkossa siten ohjata enemmän sinne, missä markkinaehtoinen toiminta ei tarjoa riittävästi palveluita.  

Tavoitteena on, että sääntelyä väljentämällä ja alalle tuloa helpottamalla alalle syntyy entistä monimuotoisempaa yritystoimintaa ja palveluita, alan työllisyys lisääntyy ja erityisesti maaseudulle syntyy nykyistä enemmän tarjontaa. 

Liikennekaari tuo myös ratkaisun alueellisten lippujärjestelmien ja aikataulutietojen yhteentoimimattomuuteen. Jatkossa erilaiset lippujärjestelmät keskustelevat toistensa kanssa niin, että matkustaja voi ostaa lippunsa ns. yhdeltä luukulta. Samasta paikasta löytyy tulevaisuudessa myös liput konsertteihin ja nähtävyyksiin määränpäässä. Matka nähdään tulevaisuudessa palvelukokonaisuutena, ei niinkään välineinä, joilla siirrytään. 

Liikennekaaren mukanaan tuomat muutokset ovat erityisen tärkeitä Kainuun tyyppiselle maakunnalle, jossa pitkät matkat ja liikennemuotojen yhteen toimiminen on ollut yksi pullonkaula matkailun kehittymisessä. Monissa liikennemuodoissa esimerkiksi lentämiseen ja takseihin liittyen haasteena on ollut, että ne eivät ole hintansa puolesta tavallisen kansalaisen arkipäivän käytössä ja maksukyvyn ulottuvissa ilman ulkopuolista tukea tai kustantajaa. Terveen kilpailun lisääntyessä liikennekaari antaa mahdollisuuksia kehittää koko Suomeen erilaisia räätälöityjä palveluita ja uutta yritystoimintaa sekä kohtuullistaa palvelujen hintoja kaikkien kukkarolle sopien. 

Myös pitkään odotettu perustulokokeilu etenee. Vuoden 2017 alusta käynnistetään kokeilun ensimmäinen vaihe, johon otetaan mukaan satunnaisotannalla 2000 peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavaa työtöntä. Perustulon tasona on 560 euroa kuukaudessa, jonka kokeiluun osallistuvat saavat verottomana päivärahan tai työmarkkinatuen sijasta. Käteen jäävät tulot pysyvät täten samoina. Myös oikeus asumistukeen pysyy entisellään. 

Kokeilu on askel kohti oikeudenmukaista ja yksinkertaista sosiaaliturvaa. Nykyinen järjestelmämme ei aina kannusta työtöntä työntekoon vaan päinvastoin tekee työllistymisen vaikeaksi ja muodostaa kannustinloukkuja. Perustulon saaja sen sijaan voi työskennellä ilman, että tulot vaikuttavat perustulon suuruuteen. Työnteosta ei rangaista ja pienetkin lisätienestit ovat kannattavia ja osa-aikaisia tai pätkätöitä on helppo vastaanottaa. Uudistusta on helppo kannattaa, onhan meillä Paltamossa Työtä Kaikille –hankkeen ajalta jo hyviä kokemuksia sosiaaliturvan yksinkertaistamisesta.  

Ensimmäisen vaiheen tavoitteena on testata, edistääkö perustulo työllistymistä. Vuoden alussa hallitus tekee linjauksia kokeilun toisesta vaiheesta ja mahdollisesta laajentamisesta, joka voitaisiin toteuttaa vuoden 2018 alusta. 

Sekä liikennekaaren että perustulon eteneminen ovat konkreettisia toimia ongelmallisiin kokonaisuuksiin, joita on mietitty pitkään. Kun järjestelmä huomataan toimimattomaksi, ei pelkkä valittaminen auta, vaan järjestelmään on uskallettava tehdä muutoksia. Tekemättömyys johtaa huonoon kierteeseen, mutta tekojen ja kokeilujen kautta ratkaisut löytyvät.

 

Jaa tämä sivu: