Puhe Nainen ja maanpuolustus -juhlaseminaarissa 5.12.2018

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tulevaisuus

Lisännyt: MarisannaJarva 05. joulukuuta, 2018

Arvoisat kunniavieraat ja koko juhlaväki,

kiitos kutsusta ja mahdollisuudesta sanoa muutama sana tässä arvokkaassa juhlassanne näin itsenäisyyspäivän aattona!

Kerron aluksi tuoreita kuulumisia puolustussektorilta hieman laajemmin ja koskien etenkin vapaaehtoista maanpuolustusta, jonka tulevaisuudesta ja kehittämisestä avaan loppuun ajatuksiani.

Jokaisella on velvollisuus puolustaa maata sukupuolesta riippumatta. Ja valtaosalla suomalaisista myös tahto tähän, vaikka vasta julkaistu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimus osoittikin maanpuolustustahdon viime kyselykerrasta laskeneen. Laskua oli niin miesten kuin naisten vastauksissa, mutta selvimmin tämä näkyi nuorten asenteiden muuttumisena.

Maanpuolustustahtoa mitattiin kysymällä "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?". Kaksi kolmesta vastaajasta vastasi myöntävästi. Laskua viime vuodesta on 6 %-yksikköä. Henkilökohtainen maanpuolustuksen taso oli kuitenkin pysynyt edelleen korkealla. Hyökkäyksen sattuessa henkilökohtaista valmiutta osallistua parhaansa mukaan maanpuolustukseen löytyi 84%:lta, jossa laskua viime vuodesta on 3 prosenttiyksikköä. Kansainvälisesti mitaten tämä luku on edelleen hyvin korkea.

Hieman laskeneita tuloksia ehkä osin selittää se, että viime vuonna 60% vastaajista uskoi suomalaisten elävän lähivuosina entistä turvattomammassa maailmassa. Nyt osuus on laskenut noin puoleen vastaajista. Yksittäiset uhat huolestuttavat silti yhä useampaa. Kärkihuolenaiheeksi on aiheellisestikin noussut ilmastonmuutos, toisena on kansainvälinen terrorismi ja kolmantena maailman pakolaistilanne.

Maanpuolustustahdon osalta keskeistä on, kokevatko ihmiset maan puolustamisen arvoiseksi ja minkälaisia valmiuksia he saavat maanpuolustuksen toteuttamiseen tarvittaessa. Turvallisuusympäristömme on tunnetusti myös muuttunut ja haluamme olla varautuneita eri tilanteisiin. Siksi lainsäädäntöämme on tällä kaudella kehitetty poikkeuksellisen paljon puolustusvoimien valmiuden ja kokonaisturvallisuuden kehittämiseksi.

Eilen eduskunnassa käytiin juuri lähetekeskustelu laista vapaaehtoisen maanpuolustuksen muuttamiseksi. Sipilän hallituksen tekemässä puolustusselonteossa asetettiin tavoite vapaaehtoisen maanpuolustuksen aseman vahvistamisesta paikallispuolustuksessa. Lakiesityksessä määritellään nyt entistä tarkemmin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen eli MPK:n järjestämän, sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen sisältö.

MPK:n uudeksi julkiseksi hallintotehtäväksi säädettäisiin erityisesti nuorille ja naisille suunnatun tutustumistoiminnan järjestäminen. Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetussa laissa säädettäisiin myös entistä tarkemmin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kansainvälisestä koulutuksesta sekä ohjaamisesta, valvonnasta ja tuesta Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sekä muiden viranomaisten toimesta.

Arvoisat kuulijat,

jokainen suomalainen on maanpuolustaja. Suomen perustuslain mukaan jokainen on maanpuolustusvelvollinen. Valtio ei siitä huolimatta tarjoa vielä maanpuolustuskoulutusta kaikille. Nämä seikat ovat ristiriidassa keskenään. Tällä hetkellä valmiudet maanpuolustukseen ja kriisiajan oloihin annetaan vain miehille ja pienelle osalle naisista.

Tutkimusten mukaan Suomessa erityisesti juuri naiset kokevat kuitenkin turvallisuustaitonsa kriisioloissa puutteellisiksi. Toimintaympäristön muutos korostaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja siksi on varmistettava, että myös naisille annetaan riittävät valmiudet toimia poikkeustilanteessa eikä naisten voimavaroja jätetä yhteiskunnassamme käyttämättä. Kansallista koulutustarjontaa onkin ylläpidettävä ja jopa lisättävä.

Maanpuolustusjärjestöt ovatkin tehneet tässä oman sarkansa ja kouluttaneet merkittävän määrän myös vapaaehtoisesti kouluttautuvia naisia. Kysyntää koulutuksiin on selvästi enemmän kuin kursseille voidaan kuitenkaan ottaa. Meidän tulisikin ottaa koppia laajemmin tähän selvään tarpeeseen saada useammalle taidot toimia, kun jotain sattuu.

Olenkin esittänyt, että koko ikäluokan nuorille tarjottaisiin yleiset turvallisuustaidot viimeistään toisella asteella osana koulujen opetusta yhteistyössä viranomaisten, maanpuolustusjärjestöjen ja muiden vapaaehtoisten toimijoiden kanssa. Tarjotulla kurssilla olisi olennaista oppia toimimaan esim. sähköjen katketessa tai ympäristökriisin tai muun poikkeavan tilanteen sattuessa. Turvallisuuden perustaidot vahvistaisivat jokaisen kansalaisen kriisinsietokykyä luonnonkatastrofin, kyberhyökkäyksen tai muun poikkeustilanteen varalta. Olemme tätä asiaa nostaneet esiin myös puolustusvaliokunnassa.

Arvoisa seminaariväki,

Sain itse kehittää maanpuolustus -ja kriisitaitojani suorittamalla varusmiespalveluksen Kainuun Prikaatissa ja reserviläisjärjestöissä toimiessa. Tärkeimmät opit tältä ajalta olen saanut johtamiseen ja kykyyn toimia hyvin erilaisten ihmisten kanssa, arjen tiukoissa paikoissa sekä mahdollisissa poikkeustilanteissa. Asepalveluksen tuoma kokemus on osaltaan vienyt uusiin töihin, kohtaamisiin ja verkostoihin vaikuttaen myös nykyiseen uraani. Reservin luutnanttina on ollut luontevaa toimia myös johtavissa luottamustehtävissä sekä puolustusvaliokunnan jäsenenä.

Kannustankin naisia suorittamaan niin vapaaehtoisen asepalveluksen kuin osallistumaan vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toimintaan kurssien ja koulutusten muodossa. Koulutuksen lisäksi on tärkeä päästä käyttämään näitä hankittuja taitoja aidoissa tilanteissa. Vapaaehtoisten käyttöä tulisi myös hyödyntää enemmän viranomaisten apuna. Tämän takia olen tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen yhteiskunnan eri toimijoiden yhteisen varaamisrekisterin perustamisesta poikkeusoloihin koulutettujen ja varattujen henkilöiden koordinoimiseksi kriisiajan tehtävissä.

Nyt vapaaehtoistoimijoita ja poikkeusolojen tehtäviin varattuja henkilöitä on haasteellista koordinoida, sillä monet toimivat monissa eri organisaatioissa. Varaamisrekisteri poistaisi saman henkilön päällekkäiset varaukset eri tehtäviin, helpottaisi vapaaehtoisten sijoittamista ja koulutustarpeiden määrittelyä. Tämä vahvistaisi luotettavaa ja reaaliaikaista varautumisjärjestelmää.

Alan viranomaisten, yritysten ja järjestöjen yhteisestä rekisteristä selviäisi, mihin tehtävään ja kenen toimesta henkilö on varattu. Varaamisrekisterissä osoitettu tehtävä vahvistaisi erityisesti vapaaehtoisten naisten mahdollisuuksia osallistua poikkeusolojen varautumiskoulutukseen ja toimintaan. Varaamisrekisteri olisi selkeä askel yhteiskunnan varautumisen edistämiseksi ja toimintakyvyn varmistamisessa.

Hyvä yleisö,

On puhuttu paljon kutsuntojen laajentamisesta kaikille naisille ja miehille. Pelkät kutsunnat eivät kuitenkaan lisää valmiutta. Olennaista on itse toiminnallisen koulutuksen mahdollistaminen. Myös itse kutsuntatilaisuuden toteutustapaa olisi kehitettävä kohti tulevaisuuskutsuntoja, joita Keskusta on esittänyt.

Tulevaisuuskutsunnoissa koko nuorten ikäluokalle tarjottaisiin maanpuolustuksen koulutusvaihtoehtojen lisäksi maksuton lääkärintarkastus, opinto- ja uraohjausta, etsivän nuorisotyön palveluita ja ennaltaehkäisevää velkaneuvontaa. Sähköisellä ennakkokyselyllä saataisiin jo kattavasti tietoa ennen kutsuntoja. Monialaisessa kutsuntatapahtumassa palveluspaikan valinnan ohella jokaista nuorta tuettaisiin tekemään oma tulevaisuussuunnitelma yhdessä asiantuntijoiden kanssa.

En kannata pakollista asepalvelusta kaikille naisille ja miehille, koska sodan ajan kokoonpanoomme ei ole tarvetta kouluttaa suurempaa joukkoa. Meillä on kuitenkin tarve kehittää koko ikäluokan maanpuolustustaitoja kehittävää koulutusmallia, joka huomioisi yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet sekä jokaisen yksilön omat vahvuudet ja mahdollisuudet toimia kriisitilanteissa. Meillä on tarvetta yleisen kriisinsietokyvyn kasvattamiseen sekä koko ikäluokan potentiaalin hyödyntämiseen kansallisen turvallisuuden tehtävissä.

Tähän vastauksena on nostettu esiin kansalaispalvelusta. Mahdollisesti kehitettävässä palvelusmallissa on säilytettävä Suomen vahvuutena oleva yleinen asevelvollisuus ja sen rinnalla tarjottava koulutuspolku koko ikäluokalle kokonaisturvallisuuden eri tehtäviin. Kansalaispalveluksen tulisi myös korvata nykyinen siviilipalvelus, joka ei tarjoa riittäviä valmiuksia eikä sijoitusta kriisitilanteisiin.

Ensi vaalikaudella on asetettava parlamentaarinen työryhmä, jonka tehtävä on luoda laajasti hyväksyttävissä oleva malli. Parlamentaarinen työryhmä selvittäisi tarkasti uudistuksen vaikutukset ja kustannukset, ja tekisi esityksen suomalaisen asevelvollisuuden kehittämisestä. Maanpuolustustamme on kehitettävä yhdessä päämäärätietoisesti, pitkäjänteisesti ja harkiten.

Hyvät ystävät,

meillä on hieno ja vapaa maa, jonka itsenäisyyttä on kalliilla hinnalla puolustettu. Suuret kiitokset aiemmille sukupolville uhrauksistaan! Meidän tehtävämme on jatkaa tätä työtä rauhanajan keinoin parhaalla mahdollisella tavalla ja tarjota eri tapoja osallistua maanpuolustustyöhön. Myös sotilaskotityö on tästä toiminnasta yksi hyvä ja kunniakas esimerkki.

Onnittelen lämpimästi 100-vuotiasta Sotilaskotityötä ja Puolustusvoimia. Toivotan samalla kaikille hyvää 101-vuotiaan Suomen itsenäisyyspäivää!

Jaa tämä sivu: